kuuluttaja

kuuluttaja

substantiivi

  1. henkilö, joka kuuluttaa jotakin

Mainittu sivuilla

spiikkeri
radiokuuluttaja
televisiokuuluttaja
muessin

Synonyymisanakirja: kuuluttaja

kuuluttaja

  1. viestijä, radioääni, televisiokasvo, kutsuja, muessin.

Katso synonyymisanakirja

Esimerkit: kuuluttaja

Useat papit kuitenkin kieltäytyivät sellaista asetusta kuuluttamasta tai ilmoittivat kuuluttamisen käyneen mahdottomaksi, koska kansa oli ruvennut ääneensä veisaamaan kohta, kun kuuluttaja oli suunsa avannut.

Riimisanakirja: kuuluttaja

kuuluttaja rimmaa näiden kanssa:

  1. auttaja, ammattiauttaja, vapauttaja, seisauttaja, niksauttaja, laihduttaja, kiduttaja, aiheuttaja, tartunnanaiheuttaja, taudinaiheuttaja...

Katso riimisanakirja

Käännökset: kuuluttaja

kuuluttaja englanniksi

announcer, caller, caller-out

Katso kuuluttaja englanniksi

ranska
annonceur (m), présentateur (m), speaker (m)

saksa
Ansager (m), Sprecher (m)

kreikka
εκφωνητής (m)

unkari
bemondó

romania
anunțător (m) qualifier rare, prevestitor (m), vestitor (m), prezentator (m), prezentatoare (f), crainic (m), crainică (f), , spicher (m)

venäjä
ди́ктор (m), веду́щий (m), ведущий (f), веду́щая

Kommentit

Läheisiä sanoja

kuulustelu
kuulustelupöytäkirja
kuuluttaa
kuuluttaja
kuuluttamo
kuulutus