kuuloluu

kuuloluu

substantiivi

  1. (anatomia) yksi kolmesta ihmisen välikorvan ontelossa sijaitsevasta kuulemiseen liittyvästä luusta. Kuuloluut ovat saaneet nimensä ulkonäkönsä perusteella niitä muistuttavien esineiden mukaan.

Liittyvät sanat: alasinluu, jalustinluu, vasaraluu

Mainittu sivuilla

jalustin

Synonyymisanakirja: kuuloluu

kuuloluu

  1. pikkuluu, ossikkeli, malleus, vasara, alasin, alasinluu, jalustin, jalustinluu.

Katso synonyymisanakirja

Riimisanakirja: kuuloluu

kuuloluu rimmaa näiden kanssa:

  1. ohimoluu...

Katso riimisanakirja

Käännökset: kuuloluu

kuuloluu englanniksi

auditory ossicle

Katso kuuloluu englanniksi

ranska
osselet (m)

saksa
Gehörknöchelchen

puola
kosteczka (f), kostka (f)

Kommentit

Läheisiä sanoja

kuulokyky
kuulokynnys
kuulolaite
kuuloluu
kuulomatka
kuulomuisti