kulmakivi

substantiivi

  1. Tärkein tai kantava osa jossakin suunnitelmassa tai rakennelmassa.

    Yhteistyö oli hankkeen kulmakivi.

Etymologia

Yhdistyy 'kulma' (corner) ja 'kivi' (stone), tarkoittaa rakennuksen peruskiveä tai tärkeää perusasiaa.

Taivutus
yks. nom. kulmakivi yks. gen. kulmakiven yks. part. kulmakiveä yks. ill. kulmakiveen mon. gen. kulmakivien mon. part. kulmakiviä mon. ill. kulmakiviin

Mainittu sivuilla

nurkkakivi

Synonyymisanakirja: kulmakivi

kulmakivi

  1. lähtökohta, perusta, pohja, pohjatyö, peruskivi.

Katso synonyymisanakirja

Esimerkit: kulmakivi

Ystävyys on parisuhteen kulmakivi.
Talo rakennettiin vanhan kulmakiven ympärille.
Kulmakivi asetettiin juhlallisin menoin..

Riimisanakirja: kulmakivi

kulmakivi rimmaa näiden kanssa:

  1. hiomakivi...

Katso riimisanakirja

Käännökset: kulmakivi

kulmakivi englanniksi

cornerstone

Katso kulmakivi

ranska
pierre angulaire (f), pierre d'angle (f), pilier

saksa
Eckpfeiler (m), Stütze (f)

kreikka
αγκώνας (m), ακρογωνιαίος λίθος (m)

unkari
sarokkő

venäjä
краеуго́льный ка́мень (m), опло́т (m), опо́ра (f), тверды́ня (f)

italia
pilastro (m)

ruotsi
stöttepelare, hörnsten

Kommentit

Läheisiä sanoja

kulmakarva
kulmakerroin
kulmakiihtyvyys
kulmakivi
kulmakunta
kulmakynä