koura
koura
substantiivi
pivo, kämmen ja sormet yhtenä kokonaisuutena jonkin vastaanottamiseen tai poimimiseen yhdellä kädellä, käden kämmenpuoli
kookas, vahvaotteinen käsi
jonkin laitteen osa, jolla tartutaan esineisiin ja siirretään niitä
kuva kuvaa jonkin armoilla olemista; jostakin kärsimistä
Esimerkkejä koura sanan käytöstä:
Kivet kääntyvät kangella tai paljain kourin, kun on voimaa ja riuskat otteet.
Koura tarttuu puuhun, terä katkaisee sen, tiltti kallistuu ja koura avautuu kun puu siirretään pinoon.
joutua sensuurin 'kouriin'
olla taudin 'kourissa'
Eikä päästä parkumalla Tuonen 'kourista' kovista. (Matti Hukkanen: Holhoomisesta|Köyhäin Holhoomisesta)
Alkuperä
suomalais-ugrilainen kantakieli kopra. Englanniksi fist
Liittyvät sanat: näppi
Mainittu sivuilla
Synonyymisanakirja: koura
koura
kahmarikauha, kahmari, kauha, tarrain.
Riimisanakirja: koura
koura rimmaa näiden kanssa:
rautakoura, mämmikoura, kuolleenkoura, ankkurinkoura, känsäkoura...
Käännökset: koura
koura englanniksi
grapple, grab, mitt
A fist, hollow of the hand.
A grapple or grab. A mechanical device for taking hold of something.
gold
A genus of freshwater crayfish species endemic to New Zealand (derived from the Māori language).
ranska
pelle (f), poing (m)
puola
łapa (kotwicy) (f), pięść (f)
venäjä
ла́па якорь я́коря (f), кула́к (m)
kreikka
γροθιά (f)
unkari
ököl
italia
pugno (m)
romania
pumn
Kommentit
Läheisiä sanoja
kouluvuosi
kouluväki
kouluväkivalta
koura
kouraantuntuva
kouraantuntuvasti