korsto
korsto
substantiivi
arkikieltä olemuksekseltaan uhkaava, varsinkin isokokoinen, henkilö
Esimerkkejä korsto sanan käytöstä:
varsinainen naisen 'korsto'
Joku 'korsto' tuli snägärillä aukoon päätään.
Synonyymisanakirja: korsto
korsto
jätti.
Slangisanakirja: korsto
isokoinen poika, mies : Kauhee korsto tost sun poitsustas on tullu.
Sitaatit: korsto
- "Senkin omavaltainen, kölirintainen kaupunkilaistantor. Se lisärakennus rakennetaan alkuperäisten suunnitelmien mukaan, vaikka koko valtakunta suistuisi konkurssiin! Ymmärrätkö korsto, ymmärrätkö Surkeatahan tämä on... Voi voi... (Paavon Babylon)"
Riimisanakirja: korsto
korsto rimmaa näiden kanssa:
maasto, takamaasto, lähimaasto, mäkimaasto, välimaasto, kalliomaasto, hiihtomaasto, avomaasto, ulkoilumaasto, etumaasto...
saksa
Schläger (m), Gorilla (m)
venäjä
головоре́з (m), моло́дчик sc=Cyrl