kopula
verbi, joka vain yhdistää subjektin ja predikatiivin toisiinsa (tav. olla-verbi); yleisemmin lauseenjäseniä yhdistävä sana; side, haka, yhdysside; (biologiassa) paritteleva pari
kopula
kielitiede subjektin ja predikatiivin lauseessa yhdistävä sana
Liittyvät sanat: kopulatiivinen
Mainittu sivuilla
Synonyymisanakirja: kopula
kopula
kopula-, vaillinainen verbi.
Riimisanakirja: kopula
kopula rimmaa näiden kanssa:
popula, asuntopula, kalustopula...
Käännökset: kopula
kopula englanniksi
copula
puhekieltä copula
ranska
copule (f)
kreikka
συνδετικό ρήμα
unkari
t-needed hu
italia
copula (f)
puola
łącznik (m)-in, spójka (f)
romania
copulă (f)
venäjä
свя́зка (f), ко́пула (f), глаго́л-свя́зка (m)