kiille
kiille
ryhmä silikaatteihin lukeutuvia mineraaleja, joille on yhteistä yksi erittäin etevä lohkosuunta, mistä syystä kiilteet lohkeavat helposti ohuiksi läpikuultaviksi liuskoiksi. Kiilteiden kidejärjestelmä on monokliininen, ja niiden kiteet ovat muodoltaan kuusikulmaisia liuskaryppäitä. Kiilteistä yleisin on biotiitti eli musta kiille, josta tunnetaan myös muunnos nimeltä vermikuliitti
sama kuin hammaskiille
kiiltäväksi tekevä aine, erityisesti huulikiille
Liittyvät sanat: biotiitti
Mainittu sivuilla
emali
kiilleliuske
katinkulta
suomu
Synonyymisanakirja: kiille
kiille
lasite, hammaskiille, gelatiini, hammaskiille.
Riimisanakirja: kiille
kiille rimmaa näiden kanssa:
Käännökset: kiille
kiille englanniksi
luster, mica, enamel
enamel (in tooth)
puhekieltä mica
ranska
mica (m), émail (m)
saksa
Glimmer (m), Zahnschmelz (m), Schmelz (m), Steinkohle (f)
kreikka
μαρμαρυγίας (m), αδαμαντίνη (f)
italia
mica (f), smalto (m)
venäjä
слюда́ (f), эма́ль (f)
puola
szkliwo (m)
Kommentit
Läheisiä sanoja
kiilaus
kiilautua
kiiliäinen
kiille
kiillegneissi
kiilleliuske