kiila

kiila

1. loivasti oheneva kappale, joka rakoon työnnettäessä aiheuttaa työntösuuntaan nähden kohtisuoran voiman raon reunoihin

2. kolmiomuotoinen taistelumuodostelma, varsinkin sen kärki

3. mikä tahansa kolmiomainen, kapea tai tunkeutuvat muoto tai kuvio

4. kuva erimielisyys, etenkin kun niitä pyritään aiheuttamaan

Esimerkkejä kiila sanan käytöstä:

Kirveen terä pysyi tiukasti varressa, kun olin lyönyt 'kiilan' varren silmään.

Vähä vähältä 'kiiloja' rakoon hakkaamalla kivi halkesi siististi kahtia.

Apunen iski 'kiilaa' suomalaiseen mediakeskusteluun.

Alkuperä
germaaninen (saksa, gootti, langobardi, muinaisyläsaksa, ruotsi); sukulaissanat ruotsi kil. Englanniksi wedge

Liittyvät sanat: kiilaantuminen

Mainittu sivuilla

suude

Synonyymisanakirja: kiila

kiila

1. pönkkä, kapeneva kaistale, kolmiomainen kaistale.

Katso synonyymisanakirja

Slangisanakirja: kiila

• kiilaa: etuilla / ohittaa jonossa / tulla mukaan neg. : Hei muija, onks sun ihan pakko kiilaa?

Slangi.net

Riimisanakirja: kiila

kiila rimmaa näiden kanssa:

1. haarakiila, peukalokiila, valokiila, savolaiskiila...

Katso riimisanakirja

Käännökset: kiila

kiila englanniksi

wedge, shim, gore, gusset

• wedge (gloss)

• puhekieltä wedge (gloss)

• puhekieltä gusset (gloss)

• puhekieltä pile

Katso kiila englanniksi

kreikka
τσόντα (f), σφήνα (f), σμήνος

italia
gherone (m), linguetta (f), cuneo (m), bietta (f), zeppa (f), fermaporta (m) qualifier doorstop, spicchio

ranska
coin (m) qualifier (f)or splitting something, cale (f) qualifier (f)or stopping something from moving, part (m), morceau (m), quartier (m), flèche (f), case (f)

saksa
Keil (m), Weck (m), Stück

unkari
ék

latina
cuneus (m)

puola
klin (m), kawałek (m)

romania
pană (f), felie (f)

venäjä
клин (m)

ruotsi
kil, bit, tunga, spets

Kommentit

Liittyvät vastaukset

Voiko kiila snaa vastata sana palkki?

Läheisiä sanoja

kiikunta
kiikutella
kiikuttaa
kiila
kiilahihna
kiilakivi