karike

karike

substantiivi

  1. metsän puista pudonneiden neulasten, lehtien, käpyjen, kuoren ja muun sellaisen materiaalin muodosta kerros maanpinnalla, joka lahoaa vähitellen kangasturpeeksi ja mullaksi

Synonyymisanakirja: karike

karike

  1. kantotuoli, poikue, pesue, roska, kuivike, roskata, poikia, pentue, runt.

Katso synonyymisanakirja

Riimisanakirja: karike

karike rimmaa näiden kanssa:

  1. rike, virike, kuorike, pikkurike...

Katso riimisanakirja

Käännökset: karike

karike englanniksi

Katso karike englanniksi

saksa
Streu (f), Bodenstreu (f)

puola
ściółka (f)

Kommentit

Läheisiä sanoja

karibu
karies
karikatyyri
karike
karikekerros
karikko