kantasana

kantasana

substantiivi

  1. kielitiede johdetun sanan alkuperäinen, johtamaton muoto; usein erityisesti sellainen kantamuoto, joka ei ole kertaakaan johdettu, eli kielen alkuperäinen sana tai lainasana lainamuodossaan

Liittyvät sanat: johtopääte, johdin

Synonyymisanakirja: kantasana

kantasana

  1. sanajuuri.

Katso synonyymisanakirja

Riimisanakirja: kantasana

kantasana rimmaa näiden kanssa:

  1. kunniasana, asiasana, herjasana, taikasana, salasana, voimasana, haukkumasana, lainasana...

Katso riimisanakirja

Käännökset: kantasana

kantasana englanniksi

etymon, primitive

saksa
Stammwort, Wortstamm & Stamm, Urwort, ursprüngliches Wort, Wurzelwort, Wortwurzel & Wurzel, Primitivum, Radicalwort, Radix, Stamm (m)

venäjä
ко́рень (m), осно́ва (f), ко́рни (m)-p

latina
primitivum, vocabulum primitivum, vox primitiva (f), radix (f)

ranska
racine (f), mot souche (m)

kreikka
ρίζα (f)

unkari
szótő

ruotsi
rot, ordrot

Kommentit

Liittyvät vastaukset

Mikä on verbin viruttaa kantasana?
Voiko sana raadollinen olla alkuperältään raidollinen tai radoillinen (kantasana rata) tai jopa s?

Liittyvät kysymykset

Mikä on uumenissa?kantasana?

Läheisiä sanoja

kantapää
kantaravintola
kantarelli
kantasana
kantaside
kantasieni