kaksikko

kahden asian, esimerkiksi kahden ihmisen, kahden miehen tai kahden naisen, muodostama kokonaisuus
kielitiede duaali; kieliopillinen luku, substantiivin tai adjektiivin muoto, jota käytetään, kun puheena olevia asioita on täsmälleen kaksi. Esiintyi sekä uralilaisessa että indoeurooppalaisessa kantakielessä, mutta on kadonnut tai lähes kadonnut useimmista kielistä. Esiintyy kuitenkin vielä sloveniassa, saamessa ja samojedikielissä, rajallisesti austronesialaisissa kielissä ja venäjässä.
kaksikoiden (vanhentunut takso|Listera|*) suvun kasvi

'Kaksikko' käveli katua kohti kotia.

Liittyvät sanat: duo

Mainittu sivuilla

pari, duo, pariskunta, parivaljakko, härkäpari, säepari, distikon, duetto, dyadi.

"Nyt on pakko sanoa ikävästi: en tunne toista tahoa joita kohtaan tunnen yhtä syvää vastenmielisyyttä kuin kaksikko Leena Hietanen|Hietanen-Bäckman."

kaksikko rimmaa näiden kanssa:

voimakaksikko, kajakkikaksikko, pariairokaksikko, kanadalaiskaksikko, kahdeksikko, leksikko...

duet, twosome

kanadalaiskaksikko kanadalaiskaksikko = tandem canoe|tandem canoe

kajakkikaksikko kajakkikaksikko = double kayak|double kayak

Katso kaksikko englanniksi

ranska
duel (m)

saksa
Dual (m), Zweizahl (f)

puola
liczba podwójna (f)

venäjä
дво́йственное число́ (m)