intonaatio
intonaatio
substantiivi
Äänen korkeuden vaihtelu puheessa. Suomen kielessä intonaatiolla osoitetaan esim. lauseen alkamista tai loppumista. Ns. korkokielissä erotetaan erikseen sana ja tavuintonaatio. Sellaisia ovat esimerkiksi norjan kieli ja kiinan kieli
Mainittu sivuilla
akuutti
puhemelodia
sävelkulku
korko
Synonyymisanakirja: intonaatio
intonaatio
sävelkulku, rytmi, modulaatio, sävelkorkeus.
Riimisanakirja: intonaatio
intonaatio rimmaa näiden kanssa:
stagnaatio, resignaatio, kombinaatio, koordinaatio, deklinaatio, eliminaatio, diskriminaatio, kulminaatio, indoktrinaatio, hallusinaatio...
Käännökset: intonaatio
intonaatio englanniksi
intonation, lilt
intonation
ranska
intonation (f)
italia
intonazione (f)
puola
intonacja (f)
venäjä
интона́ция (f)
Kommentit
Läheisiä sanoja
intomielinen
intomielisesti
intomielisyys
intonaatio
intos
intoutua