helma

helma

substantiivi

  1. paidan, hameen tms. vaatekappaleen tai muun alaosa mkuv

Esimerkkejä helma sanan käytöstä:

Lapset roikkuivat äitinsä helmoissa.

Pitkätakki on tavallisesti helmastaan halki.

Auton helmat olivat lommoilla.

Poika pakeni ja kätkeytyi metsän helmaan, jossa hän tunsi olonsa turvalliseksi.

Alkuperä
sukulaissanat pohjoissaame healbmi. Englanniksi rim

Liittyvät sanat: kellohelmainen

Mainittu sivuilla

helmus
kellohelma
hännys
kellottaa (2)

Synonyymisanakirja: helma

helma

  1. peite, reuna.

Katso synonyymisanakirja

Riimisanakirja: helma

helma rimmaa näiden kanssa:

  1. aihelma, paidanhelma, hameenhelma, kellohelma, hienohelma, rimpsuhelma...

Katso riimisanakirja

Käännökset: helma

helma englanniksi

hem, lap, lap covering, lappet, hemline

Katso helma englanniksi

venäjä
по́лог (m), ободо́к (m), кайма́ (f), qualifier подши́тый край (m), кро́мка (f), грани́ца (f)

ranska
ourlet (m), marge (f)

saksa
Saum (m)

kreikka
στρίφωμα,

italia
orlo (m)

ruotsi
fåll

Kommentit

Läheisiä sanoja

hellävaraisesti
hellävaroen
hellävaroin
helma
helmapelti
helmasynti