vientitakuu

vientitakuu

substantiivi

1. valtion tai sen erityisluottolaitoksen myöntämä takuu vientiin liittyvien luottotappioiden rajaamiseen

Katso myös: K-takuu, takuu

Käännökset

Riimisanakirja

vientitakuu rimmaa näiden kanssa:

takuu, K-takuu, vuokratakuu, hintatakuu, ansiotakuu, ansiokehitystakuu

Lisää riimejä

Läheisiä sanoja

vientisatama, vientisopimus, vientisäännöstely, vientitakuu, vientitavara, vientiteollisuus

Ehdota määritelmää