varus
varus
substantiivi
-
vanha varustus, varuste, suojus
-
murre|itämurteet ennalta varalle hankittu tavararef|Häkkinen04|sv=varustaa
-
heraldiikka vaakunassa kuvattu eläimen ruumiinosa kuten (nelijalkaisen otuksen) sarvi, hammas, kynsi, kavio tai sorkka; siivekkään kynsi, jalkojen höyhenetön osa tai nokka; kalan evä tai pyrstö. Eläinten muut osat, kuten kieli, korvat, parta, harja ja heltat eivät kuulu varuksiin.
Sanan alkuperä
germaaninen (saksa, gootti, langobardi, muinaisyläsaksa, ruotsi). Englanniksi armor; equipment
Katso myös: software
Käännökset
| englanti |
sisäänpäin kallistuma, varus
A deformity in which the foot is turned inward. |
Slangisanakirja
-
intti: varusmiespalvelus : Millo sun inttis alkaa?
Läheisiä sanoja
varuillaan, varuillaanolo, varuilleen, varus, varusesine, varuskunta