tutkinto

tutkinto

substantiivi

  1. yhteiskunnan hyväksymä, usein lainsäädännöllä vahvistettu opin- tai taidonnäyte, josta tavallisesti annetaan todistus

Katso myös: tohtori, arkkitehti, baccalaureus, medianomi, oivallisesti

Liittyvät sanat: tutkinta

Synonyymisanakirja

tutkinto

  1. kuulustelu, testaus, tentti, akateeminen loppututkinto, valmistua, suorittaa tutkinto, saada oppiarvo.

Lisää synonyymejä Synonyymit.fi:ssä

Sitaatit

  • "Äiti sanoi, että minun täytyy käydä tässä naurettavassa terapiassa, vaikka koulupsykiatrit ovat pelkkiä hyväntahtoisia hölmöjä, joilla sattuu olemaan tutkinto."

Riimisanakirja

tutkinto rimmaa näiden kanssa:

virkatutkinto, saarnalupatutkinto, pastoraalitutkinto, kielitutkinto, välitutkinto, diplomitutkinto, ammattitutkinto, kuljettajantutkinto, arkkitehdintutkinto

Lisää riimejä

Ehdota määritelmää