väitöskirja

Väitöskirja (lat. dissertatio) on opinnäyte, joka laaditaan tohtorintutkinnon suorittamiseksi. Väitöskirjan tulee sisältää uutta tieteellistä tietoa ja osoittaa tekijän kykyä itsenäiseen tutkimukseen.

Väitöskirja voi olla joko yhtenäinen teos eli monografia tai samaa aihetta käsittelevistä tieteellisistä artikkelista koostuva artikkeliväitöskirja eli niin sanottu nippuväitöskirja. Artikkeliväitöskirjan julkaisujen tulee asetuksen mukaan olla julkaistuja tai julkaistavaksi hyväksyttyjä artikkeleita ja väitöskirjassa tulee niiden lisäksi olla myös johdanto- ja yhteenveto-osa. Kullakin tiedekunnalla ja yliopistolla on tarkempia väitöskirjaa koskevia määräyksiä.

Väitöskirjan sivumäärä vaihtelee alan ja sen perinteiden ja valitun aiheen mukaan. Monografiat voivat olla 12 sivusta 400 sivuun, eivätkä nämäkään rajat ole ehdottomia. Artikkeliväitöskirjoissa johdanto- ja yhteenveto-osa on 40–100 sivua, näiden lisäksi tulee 2–10 julkaisua. Suomessa tohtorintutkinnon muodollinen tavoitevalmistumisaika on neljä vuotta, vaikkakin keskimääräinen valmistumisaika on 5,3 vuotta maisteritasolta aloitettaessa.

Kun ohjaava professori pitää väitöskirjaa valmiina, tiedekunta nimeää esitarkastajat. Esitarkastajia on yleensä kaksi, ja arviointi on samanlaista kuin tieteellinen vertaisarviointi. Esitarkastuslausuntojen perusteella työlle voidaan myöntää painatuslupa. Painatusluvan myöntäminen merkitsee käytännössä sitä, että työ on hyväksytty, vaikka muodollisesti hyväksyminen tapahtuu vasta väitöstilaisuuden jälkeen. Vaikka kustannusten säästämiseksi osa yliopistoista julkaisee väitöskirjoja sähköisesti, voidaan väitöskirjasta ottaa pieni painos itse väitöstilaisuutta ja väittelijän myöhempiä tarpeita varten. Väitöskirjaa on pidettävä julkisesti nähtävillä vähintään 10 päivää ennen väitöstilaisuutta.

Väittelijä (respondentti) puolustaa väitöskirjaansa julkisessa väitöstilaisuudessa tiedekunnan määräämää vastaväittäjää (opponentti) vastaan, ja myös yleisön edustajat saavat esittää muistutuksia. Vastaväittäjiä voi olla myös kaksi, mikä on yleinen tapa teknillisellä alalla. Väitöstilaisuuden valvoja (kustos) on yleensä kyseisen oppiaineen professori. Väitöstilaisuuden jälkeen tiedekuntaneuvosto (tai sitä vastaava elin) arvostelee väitöskirjan saamiensa lausuntojen perusteella. Prosessin yksityiskohdat vaihtelevat yliopistoittain.