virsikirja
| Suomen evankelis-luterilaisen kirkon virsikirja | |
|---|---|
 Virsikirjoja kirkossa |
|
| Kieli | suomi |
| Genre | hengellinen laulukokoelma |
| Kustantaja | Suomen evankelis-luterilainen kirkko |
|
Suomennos
|
|
| Julkaistu | 1986 |
 |
|
Suomen evankelis-luterilaisen kirkon virsikirja on Suomen evankelis-luterilaisen kirkon laulukirja, joka koostuu virsistä. Nykyisessä virsikirjassa on 632 virttä.
Sisällysluettelo
Historia
Ensimmäisen suomenkielisen virsikirjan toimitti ehkä vuonna 1583 Jacobus Finno eli Jaakko Suomalainen, toisen Maskun kirkkoherra Hemming, ehkä vuonna 1605. Molemmat tunnettiin nimellä Yxi Wähä Suomenkielinen Wirsikiria. Vuonna 1701 ilmestyi piispa Johannes Gezelius nuoremman johdolla valmisteltuna ja Eerik Cajanuksen toimittamana niin sanottu Vanha virsikirja. Sen esikuvana oli vuonna 1695 ilmestynyt ruotsinkielinen virsikirja. Sitä samoin kuin sen ruotsinkielistä esikuvaa käytettiin Suomessa, kunnes kirkolliskokous vuonna hyväksyi 1886 uudet suomen- ja ruotsinkieliset virsikirjat.[1]
Seuraavan suomenkielisen virsikirjan hyväksyi kirkolliskokous vuonna 1938 (otettiin käyttöön 1939) ja ruotsinkielisen 1943. Suomenkielisessä kirjassa oli alun perin 633 virttä, mutta siihen lisättiin vuonna 1963 runsaat 40 uutta virttä, jolloin niiden kokonaismääräksi tuli 679.lähde? Nykyisin käytössä olevat suomenkielisen ja ruotsinkielisen virsikirjan on kirkolliskokous hyväksynyt vuonna 1986 (otettiin käyttöön 1. adventtina 29. marraskuuta 1987).[2] Virsikirjaan lisättiin vuonna 2000 liturginen liite sekä 2004 toimitusten kirjan laulujen osasto. Kirkolliskokouksen toimeksiannosta on valmisteilla virsikirjan lisävihko. Vuonna 1993 kirkolliskokous hyväksyi käyttöön Suomen saamenkielisen virsikirjan Suoma samii salbmakirji.
Virsikirjan sisältö
Virsikirja on jaettu viiteen isompaan osastoon, jotka ovat järjestyksessä kirkkovuosi (virret 1–163), jumalanpalveluselämä (164–255), elämä Kristuksessa (256–454), elämä Jumalan maailmassa (455–603) ja kuolema ja iankaikkisuus (604–632). Ensimmäisessä osiossa on kristillisiin juhlapäiviin liittyviä, toisessa kirkollisissa toimituksissa käytettäviä, kolmannessa kristilliseen elämään liittyviä, neljännessä eri ikäkausiin ja elämäntilanteisiin liittyviä ja viimeisessä kuolemaan ja ylösnousemukseen liittyviä virsiä. Tämän lisäksi isommat osiot on jaettu pienempiin eriteltyihin osiin, esimerkiksi kirkkovuoden virsien ensimmäinen osio on adventtivirret. Osioiden jälkeen virsikirjassa on jumalanpalvelusliite, jossa on esimerkiksi jumalanpalvelusten ja kirkollisten toimitusten kaavat.
Eniten nykyisin käytettyjen virsien tekstejä ovat kirjoittaneet Hemminki Maskulainen, Jaakko Suomalainen, Jaakko Haavio, Julius Krohn, Elias Lönnrot, Wilhelmi Malmivaara, J. L. Runeberg, Anna-Maija Raittila ja Niilo Rauhala. Kaksi viimeksi mainittua ovat myös uudistaneet suuren määrän aiemmista virsikirjoista periytyneiden virsien tekstejä.
Virsikirjan lisäksi hartaustilaisuuksissa on käytetty myös erilaisia laulukirjoja, kuten Siionin virsiä Lounais-Suomen rukoilevaisten sekä, hiukan muunnettuna herännäisyyden keskuudessa, Siionin lauluja vanhoillislestadiolaisten, Siionin kannelta evankelisen herätysliikkeen piirissä ja Suomen Lähetysseuran julkaisemaa kokoelmaa Laula, kaikki maa (aik. Hengellisiä lauluja ja virsiä). Viime vuosikymmeninä on julkaistu runsaasti muita, varsinkin kirkon nuorisotyön piirissä käytettyjä lauluja. Niistä tuli ensimmäisenä tunnetuksi Nuoren seurakunnan veisukirja.
Lisävihko 2016
Virsikirjan lisävihko, joka sisältää 79 virttä, tuli käyttöön syksyllä 2016.[3]
Katso myös
- Sotilaan virsikirja
- Verkkovirsikirja
- Armon lapset veisatkaa
- Hengellinen laulukirja
- Luettelo Suomen evankelis-luterilaisen kirkon virsikirjan virsistä
Lähteet
- ↑ Suomalaiset virsikirjat Suomen evankelis-luterilainen kirkko. Viitattu 8.12.2015.
- ↑ Virsikirjan esipuhe Suomen evankelis-luterilainen kirkko. Viitattu 19.4.2007.
- ↑ http://sakasti.evl.fi/sakasti.nsf/sp2?open&cid=Content3E1CC4
Kirjallisuutta
- Lempiäinen, Pentti: Virsikirja sanasta sanaan: Virsikirjan raamattuviitteet, virsikirjan sanahakemisto. 2. korjattu ja täydennetty painos. Helsinki: Kirjapaja, 2007. ISBN 978-951-607-520-7.
- Väinölä, Tauno: Virsikirjamme virret. Pohjautuu Kotimaa-lehdessä vuodesta 1996 alkaen julkaistuihin virsiesittelyihin. Helsinki: Kirjapaja, 2008. ISBN 978-951-607-611-2.
Aiheesta muualla
Tämä artikkeli on Wikipediasta, johtavasta käyttäjien tuottamasta tietosanakirjasta. Sen sisältöä ei välttämättä ole tarkistettu ammattitoimittajilla (katso täysi vastuuvapauslauseke)
Wikipedia - Lahjoita Wikimedialle
Etsi toista sanaa