SivistyssanakirjaSynonyymisanakirjaVastauksetKääntäjäWikipedia-tietosanakirja

vihta

Liittyvät sanat: vihtahousu.

 Tämän artikkelin nimi saattaa olla virheellinen. Ehdotettu uusi nimi on Vihta.
Voit auttaa Wikipediaa siirtämällä sivun. Lisää tietoa saattaa olla keskustelusivulla.
Tarkennus: Googlella saunavihta 46 800 tulosta ja saunavasta 13 000 tulosta.
Vasemmalla nykyaikaiseen tapaan tehtyjä vastoja, oikealla perinteisiä vastoja.
Pekka Halonen, Saunassa, 1925.
Vastoja myynnissä Joshkar-Olassa Marin tasavallassa Venäjällä.

Vasta tai vihta on saunomisessa käytettävä oksakimppu,[1] jolla vastotaan tai vihdotaan, mikä tarkoittaa vastan lyömistä kuumassa saunassa vartalon ihoa vasten. Nykyään vasta tehdään lähes aina koivusta.[2] Koivuvastaan kannattaa käyttää nuorehkon rauduskoivun oksia.[3]

Vasta kuuluu olennaisena osana suomalaiseen saunakulttuuriin. Sitä käytetään erityisesti juhannuksena.[1] Vastojen käyttö on kielletty monien talonyhtiöiden saunoissa.[4] Herkimmät allergikot voivat saada koivuvastasta oireita.[5]

Vastomisen historia

Vastaa käytettiin jo saunaperinteessä, joka oli aikaisemmin yleinen koko Euroopan alueella. Tämä perinne hävisi keskiajan lopulla. Pohjois-Amerikan intiaanien hikimajoissa käytettiin välineitä, jotka olivat vastan tapaisia.[6]

Vastan käyttö saunomisen yhteydessä on ikivanha tapa. Sitä käytettiin jo silloin, kun sauna oli enemmän rentoutumis- kuin peseytymispaikka. Saunominen olikin alun perin enemmän hikoilua ja vastalla lätkimistä. Vettä saunassa alettiin käyttää myöhemmin, kun saunasta tuli peseytymispaikka.[6]

Nykyään vasta tehdään lähes aina koivusta, mutta aiemmin vastoja tehtiin myös mustaherukasta, suopursusta, tammesta, lehmuksesta ja pihlajasta.[2] Vihta voidaan tehdä myös nokkosista.[7]

Sanan alkuperä ja eri kielissä

Sana vihta on tyypillinen esimerkki Suomen kirjakieleen kotiutuneesta läntisestä murresanasta. Noin Porvoo – Oulu-linjan länsipuolella puhutaan vihdasta.[6] Sanaa vasta käyttävät Itä-Suomen alkuperäisasukkaat, kuten myös heidän lähimmät itäiset kielisukulaisensa, karjalan, lyydin ja vepsän puhujat. Vasta-sanaa on arveltu lainaksi ruotsin sanasta kvast, mutta parempi selitysvaihtoehto on lainaaminen muinaisvenäjästä, jossa sanasta hvost johdettu verbi hvostat´ on tarkoittanut vihdalla kylpemistä.[8]

Vasta-sana on vanhastaan voinut tarkoittaa myös lehtiluutaa. Liivin kielessä on käytetty luuta-sanaa sekä lakaisuvälineen että saunavihdan merkityksessä. Sana vihta esiintyy virossa, jossa se saattaa olla johdos samasta äänen jäljittelyyn perustuvasta sanavartalosta, jota edustavat myös vihma ja vihistä. Verbi vihmoa voi merkitä kostutus- tai vihkiveden pirskottamista vihdan tai muun kimppumaisen välineen avulla.[8]

Suomessa

Suomen kirjakielessa vihta on Henrik Florinuksen vuonna 1702 julkaistussa sananlaskukokoelmassa. Sana esiintyi kuitenkin jo Agricolan kielessä syntiinlankeemuskertomuksessa:

»Niin heidän molempain silmät aukenit ja he äkkäsit alasti olevansa, niin he sidoit fiikunalehtiä yhteen ja teit heillens vihtat.[8]»

Aatami ja Eeva verhoutuivat siis Agricolan mukaan viikunanlehdistä sidottuun vihtaan. Paratiisin vihdat eivät ole Agricolan omaa keksintöä, sillä niitä on kuvattu jo Suomen keskiaikaisissa kirkkomaa­lauksissa.[8]

Valmistaminen

Rauduskoivun tunnistaa kolmiomaisista lehdistä, joissa on kaksoissahalaitaiset reunat.[3] Hieskoivun lehdet ovat pyöreämmät.[3]

Vihdan tekoaika on yleensä juhannuksesta heinäkuun alkupuolelle. Ennen tätä koivunlehdet ovat yleensä liian pehmeitä ja heinäkuussa ne taas irtoavat helpommin. Vitsaksien eli oksien taittaminen ei kuulu jokamiehenoikeuksiin, vaan siihen pitää aina olla maanomistajan lupa.[9]

Yhteen vastaan tarvitaan noin 35–40 rauduskoivun oksaa.[10] Rauduskoivu on hieskoivua parempi, sillä se on jämäkämpää[10] ja sen lehdet pysyvät paremmin kiinni oksassa.[3] Oksien alaosasta tulee repiä lehdet pois 10-15 senttimetrin matkalta kädensijan tieltä.[3] Oksista tehdään kimppu siten, että lehtien vaaleampi alapuoli tulee päällepäin.[3] Rauduskoivun tuoksu on melko mieto, joten kimpun sekaan voi laittaa muutama hieskoivun tai mustaherukan oksaa antamaan tuoksua.[10] Verenkierron vilkastuttamiseksi kimpun sekaan voi laittaa yhden katajanoksan.[3] Oksien alaosasta sidotaan kädensija kahdesta kohtaa.[3] Oksien yhteen sitomiseen käytetään perinteisesti hieskoivua, mutta vasta voidaan sitoa myös narulla tai nippusiteillä.

Vastan voi tehdä myös katajanoksista, mutta ne tulee hauduttaa ensin, jotta katajan neulaset eivät pistele.[11] Venäjällä vasta tehdään tammenoksista, jotka ovat koivua kestävämpiä.[12]

Talvea varten vastoja voi kuivattaa ilmavassa ja varjoisassa paikassa[13] tai pakastaa muoviin käärittynä.[10][14] Talvivastat kannattaa tehdä melko myöhään, jotta silmut ehtivät tippua ja kesän kasvu ehtii puutua.[13] Kuivattu vihta liotetaan vedessä ennen käyttöönottoa.[3] Pakastetut tulee sulattaa huoneenlämmössä ennen käyttöä.[14]

Terveysvaikutukset

Koivunlehdissä oleva eteerinen öljy ehkäisee tulehduksia ja lievittää lihas- ja nivelkipuja.[3] Koivunlehdissä on myös saponiineja, jotka toimivat mietoja saippuana ja auttavat puhdistautumisessa.[3] Lisäksi vastominen irrottaa kuolleita ihosoluja, vilkastuttaa pintaverenkiertoa[3] ja edistää aineenvaihduntaa.[15]

Lähteet

  1. ↑ a b Kinnunen, Hanne: Vihta vai vasta? Ihan sama, kunhan se juhannussaunassa on Yle Uutiset. 20.6.2013. Viitattu 30.9.2016.
  2. ↑ a b Saaristo, Sari: Tuunaa saunavihtasi terveyspulmien täsmäavuksi Valomerkki. 18.6.2015. Viitattu 28.10.2016.
  3. ↑ a b c d e f g h i j k l Yli-Knuuttila, Jenna: Saunavihta – terveellinen nautinto Yle Uutiset. 19.6.2014. Viitattu 30.9.2016.
  4. ↑ Löylytuoksujen turvallisuusriskit Yle Kuningaskuluttaja. 7.11.2002. Viitattu 2.10.2016.
  5. ↑ Keränen, Tuomas: Koivuallergikot selviävät tänä vuonna todella helpolla – heinän kukintaa ei pysty ennakoimaan Yle Uutiset. 29.4.2015. Viitattu 28.10.2016.
  6. ↑ a b c Ritvanen, Ilkka: Vastominen vanhempi perinne kuin peseytyminen Savon Sanomat. 24.6.2011. Keskisuomalainen Oyj. Viitattu 28.11.2016.
  7. ↑ Ryynänen, Riitta: Uskoisitko? Katajastakin saa saunavastan! Kodin kuvalehti. 11.7.2014. Sanoma Oy. Viitattu 6.12.2016.
  8. ↑ a b c d Häkkinen, Kaisa: Saako olla vihta vai vasta? Tiede. 12.9.2013. Sanoma Oy. Viitattu 30.9.2016.
  9. ↑ Vihdan valmistus Tervaleppä. 22.6.2016. Suomen Tervaleppä Oy. Viitattu 1.10.2016.
  10. ↑ a b c d Vihdan tekeminen UPM Metsämaailma, Metsätieto. UPM. Viitattu 1.10.2016.
  11. ↑ Kaakinen, Elina: Lihasjumit jäävät lauteille, kun vihdan sitoo katajasta Yle Uutiset. 24.12.2014. Viitattu 2.10.2016.
  12. ↑ Huttunen, Jenny: Tammesta kestovihta – "Lehdet eivät tipu sitten millään" Yle Uutiset. 18.6.2015. Viitattu 2.10.2016.
  13. ↑ a b Kinnunen, Hanne: Talvivastojen mukana ei kannata varastoida turhaa roskaa Yle Uutiset. 29.6.2013. Viitattu 2.10.2016.
  14. ↑ a b Hiltunen, Anja: Paras vasta joulusaunaan syntyy juhannuksen jälkeen Yle Uutiset. 20.6.2014. Viitattu 2.10.2016.
  15. ↑ Sauna hellii ja hoivaa Kotiliesi. Viitattu 28.10.2016.

Aiheesta muualla

Tämä artikkeli on Wikipediasta, johtavasta käyttäjien tuottamasta tietosanakirjasta. Sen sisältöä ei välttämättä ole tarkistettu ammattitoimittajilla (katso täysi vastuuvapauslauseke)

Wikipedia - Lahjoita Wikimedialle

Etsi toista sanaa

Kysy kysymys - mikä tahansa kysymys - Vastaukset.fi-yhteisöltä:


Suomi Sanakirja .fi   Tietoa   Palaute   Widgetit   English translator   English translator   Kumppanit:   Reseptit   Palkkavertailu
Seuraa:     
Tekijänoikeudet: Wikipedia-artikkeli lisensoitu Creative Commons Attribution/Share-Alike-lisenssillä, käyttää materiaalia artikkelista .