vasikka

Vasikka tarkoittaa eritoten sorkkaeläimiin kuuluvan naudan poikasta. Tiineeksi tullessaan lehmä odottaa yhdeksän kuukautta, kuten ihminenkin, ja synnyttää sitten yleensä yhden vasikan; kaksosia syntyy likimain yhtä usein kuin ihmisilläkin. Vastasyntyneet vasikat ovat noin 40-kiloisia.

Lehmän ensimaito, jota erittyy heti poikimisen jälkeen, on nimeltään ternimaitoa. Se eroaa koostumukseltaan tavallisesta maidosta ja on paljon ravinteikkaampaa. Vasikka on syntyessään enemmän yksimahainen kuin märehtijä. Se on aluksi riippuvainen nestemäisestä ravinnosta eikä se voi sulattaa muuta kuin maitoa. Kuivaa rehua vasikka alkaa syödä 1–2 viikon iässä, jonka seurauksena sen etumahat ja mahojen keskinäiset suhteet muuttuvat ja se alkaa kehittyä märehtijäksi. Vasikka voidaan vieroittaa juotolta noin kahden kuukauden iässä.^[1] Karjataloudessa on varsinkin aiemmin ollut tapana erottaa vasikat emästaan heti synnyttyään ja viedä ne omiin karsinoihinsa.

Vasikat ovat välitysvalmiita 1–2 kuukauden iässä, jolloin suurin osa sonnivasikoista ja osa lehmävasikoista viedään lihanjalostukseen erikoistuneille tiloille jatkokasvatettaviksi ja sieltä lopulta teurastettavaksi. Loput jäävät maidontuotantoon ja poikimaan.

Juottovasikka eli lihotusvasikka on hyvin maukkaan lihan saamiseksi maidolla ruokittu nuori nauta. Sitä ruokitaan 2–5 kuukauden ikäiseksi lähinnä kuorimattomalla maidolla, mutta myös kuoritulla maidolla ennen teurastusta. Vasikalle voidaan antaa myös viljaväkirehuja nopeuttamaan kasvua. Korsirehun tarjoamista vältetään, koska se huonontaa lihan laatua. Vasikan kasvettua kaksi kuukautta sille aletaan kuitenkin syöttää heiniä 200 grammaa päivässä.^[2]

Ruohovasikka on kevättalvella syntynyt vasikka, joka kasvaa kesän laidunruokinnalla ja teurastetaan syys-lokakuun vaihteessa teuraspainon ollessa alle 80 kilogrammaa.^[3][4]

Lähteet