vaate

Liittyvät sanat: vaateapu, vaateavustus, vaatehankinta, vaateharja, vaatehtia.

Erilaisia vaatteita vaatetangossa.

Vaate on yksittäinen vaatekappale, päälle puettavien vaatteiden eli vaatetuksen osa.[1] Vaatteiden tavallisimmat valmistusmateriaalit ovat nahka, kasvi- ja eläinkuidut sekä erilaiset tekokuidut. Tavallisimmat ylävartaloon puettavat vaatteet ovat paita, liivi ja takki. Vastaavasti alavartalossa eli jaloissa käytetään housuja tai hameita. Jalkaterien peittona pidetään sukkia ja jalkineita. Koko vartaloa peittäviä vaatteita tai vaatekokonaisuuksia ovat muun muassa puku, mekko ja kaapu. Käsissä pidettävien vaatekappaleiden yleisnimitys on käsine ja päässä pidettävien päähine.

Syitä vaatteiden käyttöön

Brittiläinen taidehistorioitsija James Laver (1899–1975) jakaa syyt vaatteiden käyttöön kolmeen pääasiaan:[2]

  1. Suojaavuus: vaatteita käytetään suojaamaan kylmältä, kosteudelta, tuulelta, auringolta ja muilta ympäristöoloilta sekä muiden katseilta.
  2. Hierarkia: vaatteet valitaan nykyisen tai halutun sosiaalisen aseman ja elämäntyylin mukaisesti.
  3. Viehätysvoima: vaatteilla on suuri merkitys ihmisen seksuaalisen puoleensavetävyyden ja muun miellyttävyyden ja haluttavuuden korostamisessa niin kuin kulloisenkin ajan ja kulttuurin normit edellyttävät ja sallivat.

Vaatteiden käyttöön ja niiden valintaan vaikuttavat vaatteiden kantajasta riippumattomina tekijöinä ikä, sukupuoli, ammatti, sosiaalinen asema, maantieteellinen sijainti, vuodenaika, vuorokaudenaika, muoti sekä kulloisenkin tekemisen tai tilanteen luonne. Kantajasta riippuvia tekijöitä ovat oma persoonallisuus, asenteet itseä ja muita kohtaan ja tapa kantaa vaatteita.[2]

Koot

Lyhythihainen miesten kauluspaita.

Vaatekokoja ilmaisemaan on kehitetty useita eri koodistoja, joista käytetyimpiä ovat erilaiset numerokoodit. Yleisessä käytössä ovat myös kirjainlyhenteet XS–S–M–L–XL, jotka vastaavat englannin kielen sanoja extra small, small, medium, large ja extra large (suom. erittäin pieni, pieni, keskikoko, suuri, erittäin suuri). Monissa mallistoissa XL:ää suuremmat koot ilmoitetaan useiden X-kirjainten avulla, esimerkiksi XXXL (tai 3XL), ja XS:ää pienemmät koot vastaavasti esimerkiksi XXS (tai 2XS). Kokokoodin vastaavuus vaatteen todelliseen kokoon vaihtelee paitsi valmistajittain myös maittain, ja siksi kokovertailu eri maista tuotujen vaatteiden välillä voi olla vaikeaa.

Kokomerkinnät Suomessa

Suomessa yleisimmin käytössä olevat naisten kokonumerot ovat väliltä 32–46. Isokokoisimmille naisille suunnatuissa mallistoissa kokonumerot voivat jatkua kokoon 56 asti tai pidemmälle.

Erityisiä kokomerkintöjä

Rintaliivien koot ilmoitetaan numeron (rinnanympärys)selvennä ja kirjaimen (kuppikoko)selvennä yhdistelmänä.

Kauluspaidoissa koko ilmoitetaan kaulan ympärysmitanselvennä ja hihan pituudenselvennä avulla.lähde?

Miesten puvuissa numerokoodiinselvennä liitetään ruumiinrakennetta osoittava kirjainselvennä. Lasten vaatteissa koot ilmoitetaan useimmiten pituudenselvennä mukaan. Jotkin mallistot ilmoittavat lasten vaatteiden koon iän mukaan.

Valmistus

Vaatteiden valmistajan perinteinen nimitys on ollut räätäli. Erityisesti kenkien valmistamiseen keskittynyt henkilö on suutari. Vaatteiden ja kenkien valmistamisen muuttuminen pääosin teolliseksi on siirtänyt näiden ammattien toimenkuvan enemmän korjaajiksi. Valmistuksessa voidaan käyttää myös mallinukkeja.

Katso myös

Lähteet

  1. Ritva Koskennurmi-Sivonen (Suomen kielen perussanakirjan pohjalta): Vaatetus, pukeutuminen ja muoti – ero ja erottamattomuus (s. 1–2.) Viitattu 13.4.2014.
  2. a b Costume Design: The Psychology of Clothes, MIT OpenCourseWare, Massachusetts Institute of Technology. Viitattu 18.7.2016.

Aiheesta muualla

Tämä artikkeli on Wikipediasta, johtavasta käyttäjien tuottamasta tietosanakirjasta. Sen sisältöä ei välttämättä ole tarkistettu ammattitoimittajilla (katso täysi vastuuvapauslauseke)

Wikipedia - Lahjoita Wikimedialle

Etsi toista sanaa

Kysy kysymys - mikä tahansa kysymys - Vastaukset.fi-yhteisöltä: