tietokirja
Liittyvät sanat: tietokirjailija, tietokirjallisuus.
Tietokirjallisuus kuvaa eri alojen tietoa eri osaamistason omaaville ihmisille. Se voi olla laaja-alaista, kuten tietosanakirjat tai muut tietoteokset, tai jonkun tieteen tai tutkimuksen alan erikoistietoa.
Suomessa julkaistuista kirjoista 80 prosenttia on tietokirjallisuutta. Kotimaisten kirjoittajien julkaisuista 90 prosenttia on tietokirjallisuutta.[1]
Tietokirjoiksi kutsutaan kirjoja, joissa esitettyjen asioiden katsotaan perustuvan tutkittuun tietoon, verrattuna esimerkiksi fiktioon. Suomen tietokirjailijat ry on esittänyt oman luokittelunsa tietokirjallisuuden lajeista.
Tietokirjallisuudesta puhuttaessa erilaiset ammatilliset, kaupalliset ja teknilliset oppaat sekä poliittiseen tai uskonnolliseen vaikuttamiseen pyrkivät julkaisut saatetaan erottaa kirjoista, joiden katsotaan tarjoavan pysyvämpää tietoa.[2]
Suomessa ehkä suosituin tietokirjallisuuden laji on historia.[3] Vuonna 2007 ilmestyneessä Suomennoskirjallisuuden historiassa todetaan, että tietokirjallisuuden suomentamisessa kielivalikoima on paljon yksipuolisempi kuin kaunokirjallisuudessa.[4]
Pirjo Hiidenmaa aloitti Suomen ensimmäisessä tietokirjallisuuden ja -kirjoittamisen professuurissa Helsingin yliopiston humanistisessa tiedekunnassa syksyllä 2014.[5]
Katso myös
Lähteet
- Aho, Tuomo & Mänttäri, Piia: Tietokirjallisuuden suomennoksista 1900-luvulla. Teoksessa Riikonen, H. K. (päätoim.): Suomennoskirjallisuuden historia 1. Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, 2007. ISBN 978-951-746-889-3.
Viitteet
- ↑ Tietokirjallisuuden lajit (yhdistyksen verkkosivu) Suomen tietokirjailijat ry. 2013. Suomen tietokirjailijat ry. Viitattu 21.11.2013.
- ↑ Aho & Mänttäri 2007, s. 552.
- ↑ Aho & Mänttäri 2007, s. 553.
- ↑ Aho & Mänttäri 2007, s. 565.
- ↑ Tietokirjallisuuden ja -kirjoittamisen professoriksi Pirjo Hiidenmaa. Helsingin yliopisto. Viitattu 8.9.2015.
Kirjallisuutta
- Hiidenmaa, Pirjo & Jussila, Raimo & Nissinen, Annika (toim.): Hyvä kirja. Helsinki: Suomen tietokirjailijat, 2006. ISBN 951-96737-7-6.
- Jokinen, Heikki: Tietokirjailijan eväät. Tekijänoikeus, sopimukset, apurahat. Helsinki: Suomen tietokirjailijat, 2008. ISBN 978-951-96737-8-3.
- Jussila, Raimo & Ojanen, Eero & Tuominen, Taija (toim.): Tieto kirjaksi. Helsinki: Kansanvalistusseura, 2006. ISBN 951-9140-33-6.
- Kuortti, Joel & Pietiäinen, Jukka-Pekka: 100 merkittävää suomalaista tietokirjaa. Abckiriasta Mustaan orkideaan. Helsinki: Paasilinna, 2014. ISBN 978-952-2990-34-1.
- Linko, Maaria: Asiantuntija vai julkkis? Tietokirjallisuus ja tietokirjailijat mediassa. Helsinki: Suomen tietokirjailijat, 2010. ISBN 978-952-67356-1-0.
- Paloposki, Outi & Riikonen, H. K. (toim.): Suomennetun tietokirjallisuuden historia 1800-luvulta 2000-luvulle. Helsinki: Suomalaisen kirjallisuuden seura, 2010. ISBN 978-952-222-216-9.
- Mertanen, Virve: Tietokirjoittajan käsikirja. Tampere: Vastapaino, 2007. ISBN 978-951-768-207-7.
- Niku, Risto: Suomalaisia tietokirjailijoita. Helsinki: BTJ, 2008. ISBN 978-951-692-694-3.
- Niku, Risto: Suomalaisia tietokirjailijoita 2. Helsinki: Avain, 2010. ISBN 978-951-692-819-0.
- Seppänen, Esa: Raavi niskaa. Löytöretki tietokirjailijan maailmaan. Helsinki: Avain, 2016. ISBN 978-952-304-089-2.
Aiheesta muualla
- Suomen tietokirjailijat ry.
- Suomen tietokirjailijoiden luokittelu tietokirjoille.
- Myykö vain tietokirja, jonka voi värittää? Yle 11.9.2015.
- Räikkä, Jyrki: Tietokirjojen kääntäminen suomeksi yhä vaikeampaa Helsingin Sanomat. 30.07.2007.
Tämä artikkeli on Wikipediasta, johtavasta käyttäjien tuottamasta tietosanakirjasta. Sen sisältöä ei välttämättä ole tarkistettu ammattitoimittajilla (katso täysi vastuuvapauslauseke)
Wikipedia - Lahjoita Wikimedialle
Etsi toista sanaa