SivistyssanakirjaSynonyymisanakirjaVastauksetKääntäjäWikipedia-tietosanakirja

salo

Liittyvät sanat: salokylä, salomaa, salomonintuomio, salomontuomio, salon.

Tämä artikkeli käsittelee kaupunkia Suomessa. Muita merkityksiä on erillisellä täsmennyssivulla.
Salo

vaakuna

sijainti
www.salo.fi
Sijainti 60°23′10″N, 023°07′30″E
Maakunta Varsinais-Suomen maakunta
Seutukunta Salon seutukunta
Perustettu  
– Salo 1887 (kauppalaksi, vuodesta 1960 kaupunki, lakkautettu 2009)
– Salo 2009 (Salon seudun kuntaliitoksessa 2009 muodostunut kaupunki)
Kuntaliitokset Uskela (1967)
Halikko (2009)
Kiikala (2009)
Kisko (2009)
Kuusjoki (2009)
Muurla (2009)
Perniö (2009)
Pertteli (2009)
Salo (2009)
Suomusjärvi (2009)
Särkisalo (2009)
Pinta-ala ilman merialueita 2 061,69 km²
31:nneksi suurin 2016 
Kokonaispinta-ala 2 168,31 km²
39:nneksi suurin 2016 [1]
– maa 1 986,54 km²
– sisävesi 75,15 km²
– meri 106,62 km²
Väkiluku 53 645
20:nneksi suurin 31.10.2016 [2]
– väestötiheys 27,00 as./km² (31.10.2016)
Ikäjakauma 2014 [3]
– 0–14-v. 16,2 %
– 15–64-v. 60,9 %
– yli 64-v. 22,9 %
Äidinkieli 2014 [4]
– suomenkielisiä 93,3 %
– ruotsinkielisiä 1,1 %
– muut 5,6 %
Kunnallisvero 20,75 %
143:nneksi suurin 2016 [5]
Kaupunginjohtaja Antti Rantakokko
Kaupunginvaltuusto 75 paikkaa
  2013-2016[6]
 • Kok.
 • SDP
 • Kesk.
 • PS
 • Vihr.
 • Vas.
 • KD
14
12
12
7
3
2
1
Salon kaupungin vaakuna vuosina 1949–2008

Salo on noin 53 600 asukkaan kaupunki Lounais-Suomessa. Se kuuluu Varsinais-Suomen maakuntaan. Salosta on Turkuun matkaa 52 kilometriä ja Helsinkiin 114 kilometriä. Salo sijaitsee meren rannalla, kapean Halikonlahden pohjukassa. Yhteys Saaristomerelle on Kemiön saaren itä- ja länsipuolitse.

Salon naapurikunnat ovat Koski Tl, Lohja, Kemiönsaari, Marttila, Paimio, Raasepori, Sauvo ja Somero.

Salo perustettiin kauppalaksi vuonna 1887 erottamalla se Uskelasta. Vuonna 1960 Salosta tuli yksi Suomen kuudesta ensimmäisestä uudesta kaupungista, ja vuonna 1967 entinen emäpitäjä Uskela liitettiin Saloon. 31. joulukuuta 2008 siihenastinen Salon kaupunki lakkautettiin ja yhdistettiin se yhdeksän muun kunnan kanssa uudeksi kunnaksi 1. tammikuuta 2009 alkaen. Tällöin siihenastinen Salon kaupunki, Halikon kunta, Kuusjoen kunta, Perttelin kunta, Muurlan kunta, Perniön kunta, Särkisalon kunta, Kiskon kunta, Kiikalan kunta ja Suomusjärven kunta lakkautettiin ja tilalle perustettiin niiden silloiset alueet käsittävä uusi kunta, joka otti käyttöönsä Salo-nimen ja kaupunki-nimityksen[7] ja vaakunakseen siihenastisen Halikon vaakunan.

Historiallisena edeltäjänä Salon kauppalalla ja kaupungilla oli keskiajalla, mahdollisesti 1440-luvulla perustettu, Uskelan emäpitäjään kuulunut, Salon kylän ympärille muodostunut Salon kappeliseurakunta.[8][9] Kun aiempi Uskelan emäseurakunta Uskelan Isokylän emäkirkon tuhouduttua maanvyörymässä 1820-luvulla yhdistettiin Salon kappeliseurakuntaan, muutettiin Salon kappeliseurakunta samalla uudeksi Uskelan emäseurakunnaksi, jonka alueesta sittemmin muodostuivat myöhemmät Uskelan ja Muurlan kunnat ja Salon kauppala.[10]

Salon keskustan halki virtaa Uskelanjoki. Kaupungin kohdalla joen nimi muuttuu Salonjoeksi. Halikon keskustan halki virtaa Halikonjoki. Molemmat joet laskevat Halikonlahteen Salon edustalla. Kolmas merkittävä vesistö Salon alueella vuoden 2009 jälkeen on Kiskonjoen–Perniönjoen vesistö.

Salo tunnetaan elektroniikkatuotannostaan. Kaupungissa on tuotettu 1920-luvulta lähtien erilaista elektroniikkaa, aluksi radioita, mutta myöhemmin myös televisioita, stereoita, radiopuhelimia, tietokoneiden näyttöjä ja matkapuhelimia. Nokia on ollut kaupungin suurimpia työllistäjiä. Kun se lopetti Salon-tehtaansa vuonna 2012, kaupungista poistui 850 työpaikkaa.[11] Vuonna 2015 ilmoitettiin sen sijaan Microsoftin Salon tuotekehitysyksikön sulkemisesta, jonka jäljiltä kaupungista kadonnee noin 1000 työpaikkaa.[12]

Historia

Salo 1950-luvulla.
Salon kaupunkikuvaa vuodelta 1984.

Kappeliseurakunnasta kauppalaksi ja kaupungiksi

Ensimmäiset asukkaat Salon alueelle tulivat jo suunnilleen 7 000 vuotta sitten. Silloin vain muutamat korkeimmat mäet olivat veden pinnan yläpuolella. Pronssi- ja rautakauden asutuksista kertovat lukuisat hautaröykkiöt.[13] Salon nimi esiintyy ensimmäisen kerran Turun tuomiokirkon Mustassa kirjassa vuonna 1325. Salo oli tällöin Uskelan pitäjän kappeli.

Keskeisen kauppareittien varrella olevan sijaintinsa vuoksi Salo kasvoi kauppapaikkana. Halikonlahti oli yleinen purjehdusväylä, ja Salonjokea pitkin pääsi purjehtimaan Saloon saakka. Lisäksi Kuninkaantien ja Hiidentien risteyskohta oli pitäjässä. 1300-luvulla rakennettiin Saloon tori, silta ja krouvi. Krouvin ympärille kehittyi asutusta, jossa 1680-luvulla asunut seppä Laurin katsotaan olevan Salon kylän ensimmäinen asukas.[13] Salon kehittymistä edisti Halikonjoen mataloituminen, minkä seurauksena perinteinen markkinapaikka siirtyi Salonjoen varrelle. Tämän jälkeen halikkolaisten tuella on Salossa ollut pitkä markkinaperinne salolaisten ajoittaisesta vastustuksesta huolimattakin.[14]

Salosta tuli kauppala vuonna 1887. Samana vuonna sitä kohtasi suuri palo, joka hävitti suuren osan kauppalan keskustaa. Lisäksi Salonjoki alkoi madaltua kelvottomaksi laivaliikenteelle. Kauppala kuitenkin toipui nopeasti palosta, ja rautatien valmistuminen kiihdytti kasvua ja korvasi laivaliikenteen tavaran kuljetuksessa.[13]

Aluksi Salon kauppala oli Ikaalisten tavoin epäitsenäinen kauppala, mutta vuonna 1891 siitä tuli itsenäinen kunta. Vähitellen sen alue, joka alkujaan oli vain noin 74 hehtaarin laajuinen, alkoi käydä ahtaaksi, ja sen rajoille Uskelan ja Halikon puolelle muodostui laajoja ”esikauppala”-alueita. Vuonna 1932 nämä ympäröivät taajaan asutut alueet liitettiin Saloon. Liitoksessa kauppalan pinta-ala kasvoi 1 803 hehtaariin ja väkiluku nousi 1 800 hengestä yli 6 000:een.[15] Vuonna 1933 Salosta tuli yksikielinen suomenkielinen kunta.[16] Kaupunki Salosta tuli vuonna 1960, ja loputkin Uskelasta liitettiin siihen vuonna 1967. Salon ja Uskelan luterilaiset seurakunnat olivat yhdistyneet Salo-Uskelan seurakunnaksi jo 1948.

Vuonna 1928 Salossa aloitti Nordell & Koskinen avoin yhtiö, joka aloitti saman vuoden syksyllä radiovastaanottimien valmistuksen. Yhtiö muutti nimensä vuonna 1945 Salora Oy:ksi laajentaen myöhemmin tuotantoaan mustavalko- ja väritelevisioihin sekä stereoihin. Saloran valtavan kasvun myötä Salorassa aloitettiin radiopuhelimien valmistus 1960-luvun alussa, joka johti myöhemmin Nokian ja Saloran yhdessä perustamaan Mobira Oy:öön, jonka perua Salon matkapuhelintuotanto on. Vuonna 1973 yhtiö perusti komponenttien valmistukseen erikoistuneen Salcomp Oy:n, joka nykyään suunnittelee ja valmistaa matkapuhelimien latureita. Saloran toiminnan perintönä Salossa on valmistettu myös tietokonemonitoreita, mutta niiden valmistus lopetettiin vuonna 2000.

Kuntaliitoksen jälkeinen Salo

Pääartikkeli: Salon seudun kuntaliitos 2009

Nykyinen Salon kaupunki syntyi, kun entinen Salo ja yhdeksän ympäröivää kuntaa lakkautettiin ja yhdistettiin vuoden 2009 alusta uudeksi Salon kaupungiksi. Tämä Suomen suurin kuntaliitos kasvatti Salon kaupungin väkiluvuksi 55 000 henkeä ja pinta-alaksi noin 2 000 neliökilometriä. Salon kaupunginvaltuusto sekä Halikon, Kiikalan, Kiskon, Kuusjoen, Muurlan, Perniön, Perttelin, Suomusjärven ja Särkisalon kunnanvaltuustot päättivät kuntaliitoksesta kuntajakoselvittäjän selvitystyön perusteella.[17] Uusi Salo otti käyttöön entisen Halikon kunnan vaakunan. Siinä esiintyvät Salon seudulla luontaisena kasvava tammi ja alueella vaikuttaneen Horn-suvun tunnus, sarvi.[18].

Nykyisen Salon alueen vanhimpia, jo keskiajalla perustettuja kirkkopitäjiä ovat olleet Uskela, Halikko ja Perniö. Näistä Uskela käsitti alkujaan myös myöhemmät Salon, Muurlan, Perttelin, ja Kiikalan sekä osia nykyisestä Somerosta. Halikkoon kuului alkujaan myös siihen sittemmin uudelleen liitetty Angelniemi. Perniöön liitettiin vuonna 1464 sitä ennen Kemiöön kuulunut Särkisalo, joka sittemmin oli itsenäinen seurakunta ja kunta vuoteen 2009. Alueen muista aiemmista kunnista ja seurakunnista Kisko, johon alkujaan kuului myös sittemmin itsenäistynyt Suomusjärvi, oli 1500-luvulle asti osa uusmaalaista Pohjaan pitäjää.

Uskelaan kuuluneista myöhemmistä kunnista ja seurakunnista ja aiemmista kappeliseurakunnista ja saarnahuonekunnista Perttelin kappeliseurakunta käsitti 1400-luvulla myöhemmät Perttelin, Kuusjoen ja Kiikalan sekä eteläisimmät kylät nykyisestä Somerosta, ja Salon kappeliseurakunta myös myöhemmän Muurlan. Näistä Etelä-Someron kylät siirrettiin Someroon 1400-luvun lopulla ja Kiikala itsenäistyi kirkollisesti 1600-luvulla. Perttelistä tuli Uskelaan nähden itsenäinen seurakunta ja kunta 1860-luvulla. Jo sitä ennen varsinainen Uskelan emäseurakunta, jonka huonokuntoinen puukirkko oli tuhoutunut maanvyörymässä vuonna 1824, oli lakkautettu ja aiemmasta Salon kappeliseurakunnasta oli tullut uusi Uskelan emäseurakunta. Tämän jälkeen vielä kummankin puolen 1800- ja 1900-luvun taitetta Kuusjoki itsenäistyi Perttelistä, Muurla ja Salon kauppala itsenäistyivät Uskelasta, Särkisalo itsenäistyi Perniöstä ja Angelniemi itsenäistyi Halikosta. 1960-luvulla Angelniemi liitettiin Halikkoon ja vanhan emäseurakunnan jatkajana ollut Uskelan kunta liitettiin muutamaa vuotta aiemmin kaupungiksi tulleeseen Saloon.

Maantiede

Ilmasto

Salo sijaitsee lauhkealla ilmastovyöhykkeellä.lähde? Vuotuinen keskilämpötila on noin 5 °C ja sademäärä 660 millimetriä. Kesät ovat tyypillisesti lämpimiä keskilämpötilan ollessa +17 °C. Talvet ovat melko leutoja, mutta alle −20 °C:n lämpötilatkaan eivät ole harvinaisia. Merenläheisen sijainnin takia pakkanen tuntuu usein purevammalta johtuen ilmankosteudesta ja tuulista. Terminen talvi alkaa keskimäärin 30. marraskuuta ja pysyvä lumipeite tulee usein vasta vuodenvaihteessa.

Lämpöennätys Salossa on 35 °C ja pakkasennätys −34 °C.

'Ilmastotilasto paikkakunnalle ”Salo”
tammi helmi maalis huhti touko kesä heinä elo syys loka marras joulu
Vrk:n keskilämpötila (°C) −4,9 −5,7 −1,8 3,7 10,3 15,1 17,0 15,4 10,2 5,5 0,7 −3,0 ka. 5,2
Sademäärä (mm) 50 36 37 35 34 49 78 80 61 71 70 62 Σ 663
L
ä
m
p
ö
t
i
l
a
S
a
d
a
n
t
a		 50
36
37
35
34
49
78
80
61
71
70
62


Lähde: Salo, Kärkkä 1971–2000

Maantieteen pääpiirteet

Salon torin edustaa Salonjoen varrella yöllä. Taustalla Uskelan kirkko.
Uskelanjokea Perttelin maalaismaisemassa.
Lammenjärvi Kiikalassa.

Salo sijaitsee Halikonlahden rannalla, josta se levittäytyy pitkälle sisämaahan. Kaupungin keskustaajama sijaitsee Salonjoen varrella mäkien eri puolilta ympäröimänä ns. ”kattilan pohjalla”. Salo jakautuu maantieteellisesti kolmeen osaan. Rannikko on rikkonaista kalliomäkistä maastoa, jossa merestä nousee useita kallioisia saaria. Länsi- ja pohjoisosat ovat tyypillistä varsinaissuomalaista maisemaa laajoine savipeltoineen, joiden keskellä on metsäisiä kalliosaarekkeita ja syväuomaisia jokia. Itä-Salo on selännevyöhykettä, jolle ovat tyypillisiä kapeat laaksot, lukuisat järvet, metsäselänteet ja harjut.[19]

Rannikkoalue

Salossa on lukuisia saaria, ja etenkin Särkisalossa rannikko on pirstaleinen, ja siellä on useilla erikokoisilla saarilla vakituista asutusta. Halikonlahdella on pieniä saaria, jotka ovat pääasiassa loma-asutuskäytössä. Viurilanlahdessa on pengertiellä mantereeseen yhdistetty Vuohensaari, joka on kaupungin leirintä- ja virkistysalue. Saloon kuuluu myös Kemiön saaren pohjoiskärki, josta on lossiyhteys mantereelle. Joissa ja järvissä on myös useita pieniä asumattomia saaria.

Vesistöt

Salossa on miltei 200 km² vesialaa, josta suurin osa on merta. Siihen kuuluvat Halikonlahti sekä Särkisaloa ympäröivät merialueet. Tärkeimpiä sisämaan vesistöjä ovat Halikonlahteen Salon edustalla laskevat Uskelanjoen vesistö ja Halikonjoen vesistö sekä Perniössä mereen laskeva Kiskonjoen–Perniönjoen vesistö, joiden vesistöalueisiin pääosa nykyisestä Salon alueesta kuuluu. Pieni rannikkovesistö muodostuu lisäksi Halikossa sijaitsevan Purilanjoen vesistöstä. Salon länsiosassa pääasiassa Halikon ja Kuusjoen alueilta vetensä saavan Halikonjoen vesistön suurin joki on Halikonjoki, jonka sivujokia ovat Kuusjoelta alkunsa saava Kuusjoki ja vähäisempi Vaskionjoki. Järviä vesistöstä on vähän, suurin on pieni, laskujoeton Kuusjoen Nummijärvi. Salon keskiosassa pääasiassa Uskelan, Perttelin ja Kiikalan alueilta vesiä tuovan Uskelanjoen vesistön suurin joki on Uskelanjoki eli Salonjoki. Sen latvahaaroja ovat Kiikalan Rekijoen kylän luona yhtyvät Rekijoki, Terttilänjoki ja Hitolanjoki. Pienempiä sivujokia ovat Kurajoki Perttelissä ja Vähäjoki Salon keskustan tuntumassa. Järviä on vesistöalueen Salon puolelle jäävässä osassa vähän. Kiskonjoen–Perniönjoen vesistö sen sijaan on runsasjärvisempi. Sen vesistöalue Salon itäosassa kattaa pääosin Perniön, Kiskon, Muurlan ja Suomusjärven sekä eteläosia Kiikalasta ja Perttelistä. Vesistön suurimpia jokia ovat vähän ennen jokisuuta Perniössä yhtyvät Kiskonjoki ja Perniönjoki. Vesistöalueen järvistä suurimpia ovat Iso-Kisko, Hirsijärvi, Kirkkojärvi, Määrjärvi ja Enäjärvi.[20]

Kaupunginosat

  1. Hermanni
  2. Horn
  3. Armfelt
  4. Meriniitty
  5. Kauniainen
  6. Ollikkala
  7. Moisio
  8. Palometsä
  9. Enola
  10. Mököinen
  
  1. Anisi
  2. Lukkarinmäki
  3. Alhaisi
  4. Ylhäisi
  5. Kaukvuori
  6. Kärkkä
  7. Paukkula
  8. Pajula
  9. Rappula
  10. Pahkavuori
  
  1. Vuohensaari
  2. Anjala
  3. Tupuri
  4. Aarnionperä
  5. Sirkkula
  6. Rauvola
  7. Isokylä
  8. Viitannummi
  9. Metsäjaanu
  10. Viitanlaakso

Taajamat

Salon liikekeskustaa.
Teijon ruukki.

Merkittävin asutuskeskittymä on Salon keskustaajama, joka on kasvanut yhteen Halikon kirkonkylän kanssa.

Salon kaupungin alueella sijaitsevat taajamat ovat (31.12.2011):[21]

Kylät

Matildedal.
Pääartikkeli: Luettelo Salon kylistä

Salon seudun pitäjissä, kuten muuallakin eteläisessä Suomessa, toteutettiin 1700-luvun lopulla isojako, jossa yhdestä tai useammasta kylästä muodostuvien jakokuntien maat jaettiin kylien ja kunkin kylän talojen kesken ja samalla nykyaikaan asti säilyneet maarekisterikylät saivat rajansa. Tämän vuoksi varsinkin vanhimman asutuksen alueella, kuten Halikossa tai Uskelassa, missä jakokunnat usein koostuivat monista kylistä, saman kylän maat saattavat olla rikkonaisia, pieniä ja erillään toisistaan. Myöhemmin asutetuilla jokien latvoilla jakokunnissa sen sijaan on vähemmän kyliä ja kylien alueet ovat tavallisesti yhtenäisempiä.

Isojaon seurauksena tilalliset siirsivät usein talonsa yhteiseltä kylätontilta omien maidensa keskelle, mikä rikkoi perinteisiä kyläkokonaisuuksia.[22] Kylät ovat sittemmin kasvaneet ja kehittyneet, ja monet nykyiset kyläkeskukset ja taajamat koostuvat useista historiallisista kylistä. Salon seudun kuntaliitoksessa Salon kaupungin kyläluku kasvoi 396:een. Kuntaliitosten yhteydessä muutaman kylän nimeä muutettiin muun muassa nimipäällekkäisyyksien takia.[23]

Kunnalliset asiat

Salon kaupungintalo.
Salon vanha kaupungintalo vuonna 1984.
Torin tykki Horninpuistossa.

Päätöksenteko

Kaupunginvaltuusto

Salon kaupunginvaltuusto vuosina 2013–2016 (51 valtuutettua):

Vanha Salon kaupunki ja Halikko ovat olleet perinteisesti SDP:lle, Vihreille ja Vasemmistoliitolle vankkaa kannatusaluetta. Vaaleissa Salo on Raision ja Uudenkaupungin ohella ollut vaalipiirinsä SDP:n vahvimpia paikkakuntia. Kokoomuksen vahvinta kannatusaluetta ovat olleet saaristoseutu ja Muurla.

Kaupunginjohtajat

Ennen vuotta 1931 Salon kauppalaa johti raastuvankokous, jonka ylin viranomainen oli järjestysmies. Herman Tuomaala toimi järjestysmiehenä 1912–1931.[13]

Salon kauppalan- ja kaupunginjohtajat vuodesta 1931 lähtien:

Kaupunginjohtaja Toimikausi
Herman Tuomaala 1931–1949
Viljo Mertano 1949–1964
Veikko Santero 1964–1986
Reijo Lindqvist 1986–1999
Matti Rasila 1999 – 31. tammikuuta 2009
Antti Rantakokko 1. helmikuuta 2009–

Uuden Salon lautakunnat 2009–

  • Kehittämis- ja elinkeinolautakunta
  • Kulttuuri- ja kirjastolautakunta
  • Liikunta- ja nuorisolautakunta
  • Maaseutulautakunta
  • Opetuslautakunta
  • Rakennus- ja ympäristölautakunta
  • Sosiaali- ja terveyslautakunta
  • Tekninen lautakunta
  • Tarkastuslautakunta
  • Keskusvaalilautakunta

Koulutus

Salon lukio.
Salon kaupunginkirjasto.

Peruskoulun luokat 1–6:[24]

  1. Alhaisten koulu
  2. Armfeltin koulu
  3. Hajalan koulu
  4. Hakastaron koulu
  5. Hiiden koulu
  6. Hähkänän koulu
  7. Inkereen koulu
  8. Kaivolan koulu
  9. Kirkonkylän koulu
  10. Komisuon koulu
  11. Kuusjoen koulu
  
  1. Meri-Halikon koulu
  2. Mustamäen koulu
  3. Muurlan koulu
  4. Märynummen koulu
  5. Ollikkalan koulu
  6. Pajulan koulu
  7. Salo svenska skola
  8. Saurun koulu
  9. Sirkkulan koulu
  10. Suomusjärven koulu
  
  1. Särkisalon koulu
  2. Teijon koulu
  3. Toijan koulu
  4. Tupurin koulu
  5. Uskelan koulu
  6. Vaskion koulu

Peruskoulun luokat 7–9:[25]

Keski- ja ylemmän asteen oppilaitokset:

Talous

Microsoftin toimipiste Salossa
Salon Seudun Osuuskaupan (nyk. Suur-Seudun Osuuskaupan) myllyrakennus Salon keskustassa.

Salon työpaikkaomavaraisuusaste on 105,6, eli kaupungissa on enemmän työtä kuin työvoimaa. Salo on Suomen suurin maatalouspitäjä, sillä kaupungin reuna-alueilla on noin 1 300 maatilaa, jotka viljelevät lähes 56 000 hehtaarin kokoista peltoalaa.[27]

Entisen Särkisalon kunnan alueella Salossa on toiminut kalkkia tuottanut Förbyn kaivos.

Tilastot

Työllinen työvoima ja työpaikat 2005[28].
Ala Työll. työvoima Työpaikat
Maa- ja metsätalous 153 177
Teollisuus 4 138 7 531
Rakennustoiminta 634 625
Kauppa 1 748 2 420
Liikenne 596 973
Palvelut 4 214 5 264
Muut 156 158
Yhteensä 11 639 17 148

Suurimmat työnantajat

Suurimmat työnantajat Salossa vuonna 2009:[29]

Salossa suljettiin 2007 Sucros Oy:n omistama sokeritehdas siksi, että Euroopan unionin komissio oli pyrkinyt supistamaan sokerintuotantoa Euroopan unionissa, minkä vuoksi maakohtaisia sokerijuurikastuotantokiintiöitä supistettiin.

Nokia on myynyt matkapuhelintoimintansa Microsoftille, ja Microsoft sulki kesällä 2015 Salon yksikön tuotekehitystoiminnan. [30]

Liikenne

Isokylän tunneli (valtatie 1, E18).
Salon rautatieasema.

Salosta on hyvät kulkuyhteydet itään ja länteen. Valtatie 1 (eurooppatie E18) kulkee kaupungin halki kuin myös etelä-pohjoissuunnassa kulkeva kantatie 52. Helsingin ja Turun välinen rantarata kulkee Salon keskustan läpi. Salon rautatieasemalla pysähtyvät lähes kaikki Helsingin ja Turun väliä liikennöivät kaukojunat, mutta paikallisjunaliikennettä ei nykyisin Saloon ole. Lähin lentoasema on Turussa. Salossa on lähinnä harrasteilmailun käytössä oleva Kiikalan lentokenttä.

Heinäkuussa 2016 Salon kaupunki teki aiesopimuksen losangelesilaisen Hyperloop One -yhtiön kanssa 50 kilometrin pituisen liikennöintiputken rakentamisesta Salon ja Turun välille. [31]

Ystävyyskaupungit

Salossa on yhdistymisen myötä joukko ystävyyskaupunkeja ja kuntia[32]

Väestö

Salossa asuu 54 737 ihmistä, joista lähes 40 000 asuu taajamissa. Ulkomaalaisia Salossa asuu parisen tuhatta. Ruotsinkielisiä kaupungissa on vajaat 600. Suomen kunnista Salossa on neljänneksi eniten kesämökkejä. Vuoden 2009 alussa luvuksi on ilmoitettu 7 000.[33]

Seuraavassa kuvaajassa on esitetty kaupungin väestönkehitys viiden vuoden välein vuodesta 1980 lähtien. Käytetty aluejako on 1.1.2013 tilanteen mukainen.

Salon väestönkehitys 1980–2010
Vuosi Asukkaita
1980
  
 47 638
1985
  
 48 505
1990
  
 49 834
1995
  
 50 922
2000
  
 52 604
2005
  
 53 672
2010
  
 55 235
Lähde: Tilastokeskus.[34]

Tunnettuja salolaisia

Salossa vaikuttaneita
Salossa syntyneitä

Uskonnolliset yhteisöt

Salossa toimii evankelisluterilainen Salon seurakunta[35]. Kirkon sisäisistä herätysliikkeistä paikkakunnalla toimii evankelisuus[36], herännäisyys[37] sekä vanhoillislestadiolaisuus, jolla on paikkakunnalla Salon Seudun Rauhanyhdistys[38].

Muita kirkkokuntia edustavat helluntaiherätykseen lukeutuva Salon helluntaiseurakunta, jolla oli vuonna 2011 noin 400 jäsentä[39], Suomen vapaakirkkoon kuuluva Salon Vapaaseurakunta[40], Suomen Adventtikirkon Salon Adventtiseurakunta[41], Salon Henótês-seurakunta[42] sekä Salon Raamattu Puhuu -seurakunta[43]. Turun ortodoksisella seurakunnalla on rukoushuone Salossa.[44]

Muita uskontoja edustaa islamilainen Salon Islamilainen Yhdyskunta, jolla oli vuonna 2009 50 jäsentä.[45]

Kulttuuri

Imago

Maaliskuussa 2007 julkaistun Taloustutkimuksen kuntakyselyn mukaan Salolla oli kokoluokkansa (20 000–50 000) kunnista maan toiseksi paras imago. Kärkipaikkaa piti Siilinjärvi ja kolmanneksi sijoittui Raisio.[46]

Nähtävyydet

Taidemuseo Veturitalli

Vuoden 1887 palo tuhosi Salon vanhan puukeskustan lähes täydellisesti, mistä johtuen keskustasta puuttuu lähes kokonaan monille Suomen pikkukaupungeille, kuten Raumalle ja Porille tyypillinen vanha puukaupunginosa. 1900-luvulla useat vanhat rakennukset ovat myös saaneet väistyä siihen aikaan modernimpien liikerakennusten tieltä. Salon maaseudulta löytyy useita vanhoja ja hyvin säilyneitä suurtiloja ja kartanoita. Tunnetuimpia kartanoita ovat muun muassa Joensuu, Wiurila, Vuorentaka ja Teijo.

Salolaisia museoita ovat esimerkiksi Veturitallin taidemuseo, Meritalon museo ja Majalan taiteilijatalo.[47] Salon tuotanto- ja kulttuurihistoriallinen museo SAMU sisältää entisissä ympäryskunnissa olevia paikallismuseoita sekä Salon kaupungin elektroniikkakokoelmat.[48] Vanhin julkinen muistomerkki on vuonna 1937 paljastettu Salon palon muistolaatta, joka sijaitsee torin reunalla. Muita tunnettuja muistomerkkejä ovat seppä Laurin patsas Vilhonkadun päässä jokirannassa, Hirviveistos Sibeliuspuistossa ja Saloran perustajan Fjalar Nordellin muistomerkki.

Muinaisjäännösalueita Salossa ovat Viitan kruunut, Hakastaron linnavuori ja Isokylän rautakautinen alue.

Kirkkoja

Uskelan kirkko.

Kaupungin alueella on useita vanhoja kirkkoja. Salon seurakunnan pääkirkko Uskelan kirkko on vuodelta 1832 ja se on tunnetun arkkitehdin Carl Ludwig Engelin suunnittelema. Vanhimmat kirkot ovat 1400-luvulla rakennetut harmaakiviset Perniön, Halikon ja Perttelin kirkot. Angelniemen, Kuusjoen, Särkisalon, Kiskon, Suomusjärven, Kiikalan, Salon ja Muurlan kirkot ovat 1700- ja 1800-lukujen puisia kirkkorakennuksia.

Salossa on lisäksi useita pienempiä kirkkorakennuksia muun muassa Teijolla, Koskella, Vaskiolla ja Yliskylässä. Uskelan kirkon lähellä on entisen Salon kappelikirkon kellotapulista tehty muistomerkki. Isokylässä on maanvyöryssä tuhoutuneen Uskelan emäkirkon kellotapuli.

Urheilu

Urheilupuisto Salossa.

Urheilun saralla Salo on tunnettu erityisesti lentopallosta. Kaupungin mies- ja naisjoukkueet pelaavat SM-liigassa.

Salon Piivolley on voittanut miesten SM-liigassa peräti kolme peräkkäistä hopeamitalia 2004, 2005 ja 2006. Lisäksi miesten joukkue on voittanut Suomen Cupin kultaa 2003 sekä hopeaa 2004 ja 2006. Piivolleyssa pelaa muun muassa Suomen lentopallomaajoukkueen passari Antti Esko sekä menestyneimpiin suomalaisiin lentopalloilijoihin kuuluva Nisse Huttunen. Joukkue pelaa kotiottelunsa Salohallissa.

Salon Viesti oli naisten puolella SM-liigassa pelaava salolaisjoukkue. Joukkue on voittanut runkosarjan kerran ja saanut kolme hopeaa. Myös Suomen Cupista on kultaa tullut kahdesti, sekä hopeaa vuonna 2006. Lentopallopuoli erkani omaksi yhdistyksekseen LP Viesti Salo joka jatkoi SM-liigassa pelaamista.

Salossa on myös kolme muuta urheiluseuraa; SalPa, Salon Toverit ja Salon Vilpas. Seuroilla on runsaasti toimintaa mm. koripallossa, jalkapallossa ja salibandyssä. SalPan edustusjoukkue jalkapallossa pelaa Kakkosessa ja Vilppaan koripallojoukkue Vilpas Vikings Korisliigassa.

Salossa on kaksi jääkiekkojoukkuetta, Salo HT ja Salon Kiekkohait, jotka molemmat pelaavat miesten II-divisioonassa. HT:n naiset pelaavat naisten SM-sarjassa.

Harvinaisempien lajien joukosta Salo Scorpions edustaa kaupunkia amerikkalaisen jalkapallon II-divisioonassa ja Salo Juggernauts australialaisessa jalkapallossa. Salon Toverit ovat kunnostautuneet mm. harppuunakalastuksessa.

Salo on tunnettu kaupunki keilaajien keskuudessa, sillä Salossa on kaksi keilahallia; Salon- ja Hanhivaaran keilahallit. Salo on usean keilaseuran kotikaupunki, parhaiten menestynyt seura on KK-Turistit, joka pelaa I-divisioonassa.

Lähteet

  1. ↑ Pinta-alat kunnittain (Excel) 1.1.2016 1.1.2016. Maanmittauslaitos. Viitattu 19.2.2016.
  2. ↑ Ennakkoväkiluku sukupuolen mukaan alueittain, lokakuu 2016 31.10.2016. Tilastokeskus. Viitattu 30.11.2016.
  3. ↑ Väestö iän (1-v.), sukupuolen ja kielen mukaan alueittain 1990–2014 31.12.2014. Tilastokeskus. Viitattu 8.1.2016.
  4. ↑ Väestö iän (1-v.), sukupuolen ja kielen mukaan alueittain 1990–2014 31.12.2014. Tilastokeskus. Viitattu 8.1.2016.
  5. ↑ Luettelo kuntien ja seurakuntien tuloveroprosenteista vuonna 2016 24.11.2015. Verohallinto. Viitattu 8.1.2016.
  6. ↑ Yle: Kunnallisvaalit 2012 tulospalvelu Yleisradio.
  7. ↑ Valtioneuvoston päätös Salon kaupungin, Halikon kunnan, Kuusjoen kunnan, Perttelin kunnan, Muurlan kunnan, Perniön kunnan, Särkisalon kunnan, Kiskon kunnan, Kiikalan kunnan ja Suomusjärven kunnan lakkauttamisesta ja uuden Salon kaupungin perustamisesta (1074/2007) finlex.fi. 22.11.2007. Helsinki: Oikeusministeriö ja Edita Publishing Oy. Viitattu 10.1.2012.
  8. ↑ Pylkkänen, Ali: Elämä Uskelassa, s. 74–79. Teoksessa: Joki yhdisti ihmiset – Salon ja Uskelan historia n. 1150–1868. Salo: Salon kaupunki, 2006. ISBN 952-99735-0-0. Lähteeksi tiedolle on annettu Aulis Ojan tutkimuksia 1930–50-luvuilta.
  9. ↑ Laine, Esko M.: Salo-Uskelan seurakunta yhteisönä, s. 592–595. Teoksessa: Joki yhdisti ihmiset – Salon ja Uskelan historia n. 1150–1868. Salo: Salon kaupunki, 2006. ISBN 952-99735-0-0.
  10. ↑ Vähäkangas, Ismo: Vapaudenajalta kunnallishallinnon perustamiseen, s. 338–340. Teoksessa: Joki yhdisti ihmiset – Salon ja Uskelan historia n. 1150–1868. Salo: Salon kaupunki, 2006. ISBN 952-99735-0-0.
  11. ↑ Nokian lehdistötiedote 14.6.2012 (html) press.nokia.fi. 14.6.2012. Nokia Oyj. Viitattu 14.6.2012.
  12. ↑ Microsoft aloittaa jätti-irtisanomiset: 2 300 työpaikkaa uhattuna Suomessa HS.fi. 8.7.2015. Helsingin Sanomat. Viitattu 8.7.2012.
  13. ↑ a b c d Salon kaupungin kotisivut (Historia) Salon kaupunki. Viitattu 21.2.2008.
  14. ↑ Kallio, Väinö Johannes: Halikon historia. Forssa: Halikon seurakunta ja kunta, 1930.
  15. ↑ Alifrosti, Kari: Salon ja Uskelan historia 1869–1990, s. 105–110. Salo: Salon kaupunki, 1996. ISBN 951-96152-1-0.
  16. ↑ Finnäs, Fjalar: Finlandssvenskarna 2009: En statistisk rapport (sivu 10) Helsinki: Folktinget. Viitattu 1.11.2014. (ruotsiksi)
  17. ↑ "Salon kuntaliitos toteutunee 2009". Helsingin Sanomat, 11.6.2007. (luettu 12.6.2007)
  18. ↑ Suomen kunnallisvaakunat, s. 128. Suomen Kunnallisliitto, 1982. ISBN 951-773-085-3.
  19. ↑ Turun maakuntamuseon SARAKUM-projekti: Halikon kulttuuriympäristö ja arvot, s. 260. Turun maakuntamuseo, 2005.
  20. ↑ Kartta Kiskonjoen, Uskelanjoen ja Halikonjoen vesistöalueista Lounais-Suomen ympäristökeskus. Viitattu 7.9.2012.
  21. ↑ Taajama- ja haja-asutusalueväestö iän ja sukupuolen mukaan kunnittain 31.12.2011 8.2.2013. Tilastokeskus. Viitattu 22.3.2013.
  22. ↑ Juoni Ekonen, Terttu Matsinen: Forum - Suomi esihistoriasta autonomian aikaan, s. 128. Otava, 2005. ISBN 951-1-19337-6.
  23. ↑ Kylien nimien muuttaminen (pdf) Viitattu 14.8.2009.
  24. ↑ Perusopetus www.salo.fi. Viitattu 12.8.2016.
  25. ↑ Perusopetus www.salo.fi. Viitattu 12.8.2016.
  26. ↑ Salon seudun koulutuskuntayhtymä Salon seudun koulutuskuntayhtymä. Viitattu 1.12.2011.
  27. ↑ Jarkko Turpeinen: Uusi Salo suurin monessa. Salon Seudun Sanomat, 31.12.2008, s. 12.
  28. ↑ http://www.salo.fi/netcomm/Chunker/download.asp?id=2902&tb=11723 Salon kaupunki. Viitattu 24.2.2008.
  29. ↑ Salo 2009 (pdf) salo.fi. 11.3.2011. Salon kaupunki. Viitattu 13.6.2011.
  30. ↑ Kaupunginjohtaja: Salosta voisi löytyä töitä Microsoftilta lähteville Viitattu 18.8.2016.
  31. ↑ Hämmästys leviää maailmalla: Suomen ja Ruotsin välille 500 km pitkä liikenneputki? Viitattu 11.8.2016.
  32. ↑ http://www.salo.fi/linkit/salotietoa/kansainvalisyys/kansainv%C3%A4linen%20kaupunkiverkosto/
  33. ↑ Tilastokeskus, Markku Nieminen: Kesämökkibarometri 2009 (pdf) (sivu 25) 19.3.2009. Tilastokeskus, Työ- ja elinkeinoministeriö. Viitattu 13.5.2009.
  34. ↑ Väestö kielen mukaan sekä ulkomaan kansalaisten määrä ja maa-pinta-ala alueittain 1980 - 2012 22.3.2013. Tilastokeskus. Viitattu 1.4.2013.
  35. ↑ Salon seurakunta Salon seurakunta. Viitattu 23.2.2012.
  36. ↑ Suomen Luterilainen Evankeliumiyhdistys Uskonnot Suomessa. Viitattu 23.2.2012.
  37. ↑ Herättäjä-Yhdistys ry Uskonnot Suomessa. Viitattu 23.2.2012.
  38. ↑ Salon Seudun Rauhanyhdistys Viitattu 23.2.2012.
  39. ↑ Salon helluntaiseurakunta Uskonnot Suomessa. Viitattu 23.2.2012.
  40. ↑ Salon Vapaaseurakunta Salon Vapaaseurakunta. Viitattu 23.2.2012.
  41. ↑ Salon Adventtiseurakunta Salon Adventtiseurakunta. Viitattu 23.2.2012.
  42. ↑ SALON HENÓTÊS-SEURAKUNTA Henótês-seurakunta. Viitattu 23.2.2012.
  43. ↑ Salon Raamattu Puhuu -srk Salon Raamattu Puhuu -srk. Viitattu 23.2.2012.
  44. ↑ Turun ortodoksisen seurakunnan pyhäköt Suomen ortodoksinen kirkko. Viitattu 23.2.2012.
  45. ↑ Salon Islamilainen Yhdyskunta Uskonnot Suomessa. Viitattu 23.2.2012.
  46. ↑ "Oulu, Siilinjärvi ja Sotkamo kokoluokkiensa imagoykkösiä". Taloustutkimus. (luettu 12.6.2007)
  47. ↑ Salon museot Viitattu 30.12.2009.
  48. ↑ Salon tuotanto- ja kulttuurihistoriallinen museo SAMU Viitattu 6.1.2010.

Viittausvirhe: <ref>-elementin nimeä ”AutoUF-12”, johon viitataan elementissä <references> ei käytetä edeltävässä tekstissä.
Viittausvirhe: <ref>-elementin nimeä ”AutoUF-13”, johon viitataan elementissä <references> ei käytetä edeltävässä tekstissä.
Viittausvirhe: <ref>-elementin nimeä ”AutoUF-14”, johon viitataan elementissä <references> ei käytetä edeltävässä tekstissä.

Aiheesta muualla

Wikimedia Commonsissa on kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Salo.
Salon kaupunginosat, kylät ja taajamat
Salon kaupunginosat

Aarnionperä • Alhaisi • Anisi • Anjala • Armfelt • Enola • Hermanni • Horn • Isokylä • Kaukvuori • Kauniainen • Kärkkä • Lukkarinmäki • Meriniitty • Metsäjaanu • Moisio • Mököinen • Ollikkala • Pahkavuori • Pajula • Palometsä • Paukkula • Rappula • Rauvola • Sirkkula • Tupuri • Viitanlaakso • Viitannummi • Vuohensaari • Ylhäisi
Angelniemen kylät

Ahtmaa (Kaksunge) • Angela • Asila • Esselpää • Angelniemen Isokylä • Kanamäki • Karviainen • Kokkila • Angelniemen Lehtiniittu • Angelniemen Marttila • Meri-Seppälä • Myllyperä • Paatelmaa (Båtsholm) • Peksala • Päärnäspää • Pöylä (Böylä) • Sapalahti (Kallmusnäs) • Tammenpää • Toppjoki • Angelniemen Torkkila • Tuiskula • Valttila
Halikon kylät

Halikon Ahtiala • Ali-Häävälä • Ammakko • Antola • Hajala • Hevonpää • Hirvikallio • Hulvela • Hyyperä • Halikon Häntälä • Ikelä • Immala • Jaakola • Joensuu • Juva • Kalainen • Kalkkila • Kaninkola • Kannisto • Kankare • Karvala • Kavantola • Ketola • Kierla • Kihinen • Kinnarpyöli • Halikon Kirjola • Konkola • Korvenpää • Kultola • Vaskion Kuttila • Kuumala • Kytö • Kärävuori • Vartsalan Laiterla • Laitola • Latala • Lempilä • Vaskion Lempilä • Lokkila • Halikon Meisala • Paimion Meisala • Melkola • Metsäkonkola • Halikon Montola • Mustamäki • Mustisi • Märy • Mätikkö • Naapala • Nikkilä • Noukkila • Nurkkilanpyöli • Nummi • Paavola • Pailinna • Paimoinen • Pajula • Halikon Pappila • Perälä • Pihkavuori • Piintilä • Pitkäoja • Puotila • Putola • Riikola • Rikala • Vaskion Ruotsala • Ruska • Ruuhikoski • Saarimäki • Saha • Sauvonkylä • Seppälä
Kiikalan kylät

Hitola • Hirvelä • Johannislund • Kesälä • Kiikalan kylä • Komisuo • Kruusila • Kärkelä • Lasikylä • Kiikalan Pappila • Peltola • Pirilä • Rasvala • Rekijoki • Revä • Kiikalan Saari • Satakoski • Silva • Säräjärvi • Vanhakylä • Yltäkylä
Kiskon kylät

Aijala • Antskog • Bergvik • Haapaniemi • Hongisto • Honkapyöli • Jyly • Kiskon Kajala • Kaukuri • Kavasto • Kiskon kirkonkylä • Kiskon Kurkela • Lappinen • Leilä • Liponböle • Liuhto • Kiskon Marttila • Metsola • Orijärvi • Sammalo • Sillanpää • Sorttila • Svartelanböle • Tieksmäki • Toija • Viiari • Kiskon Vilikkala • Ylötkylä
Kuusjoen kylät

Hämäläinen • Impola • Kanunki • Kuusjoen kylä • Kuusjoen Kuttila • Kuusjoenperä • Kuusjoen Pappilankylä • Liiporla • Raatala • Tiskarla • Kuusjoen Ylikulma
Muurlan kylät

Hakola • Harjula • Ilola • Järvi • Kaivonpyöli • Kaukelmaa • Muurlan Kaukola • Kistola • Muurlan Koski • Muurlan kylä • Pullola • Pyöli • Ranta • Muurlan Ruotsala • Suoloppi • Vähä-Pullola • Äijälä
Perniön kylät

Aaljoki • Aimontappo • Aitolahti • Alaspää • Alimälkilä • Perniön Anjala • Perniön Arpalahti • Asteljoki • Eikkula (Ekkulla) • Ervasto • Ervelä • Foudila • Germundsvedja • Haarla • Haaroinen • Heikkilä • Hentola • Hinkkala • Hirvilahti • Huhti • Perniön Hämeenkylä • Isokuusto • Iso-Pakapyöli • Kakola • Kanturpyöli • Kaukonpyöli • Kestrikki • Ketunpyöli • Kieronperä • Kirakka • Kirjakkala • Kivelä • Knaapila • Koivisto • Kokkila • Kollarla • Kontola • Korttila • Korvenkylä • Perniön Koski • Kovamäki • Krootila • Kuhmisi • Kumionpää • Kuusto • Kyynämäki • Kyynärä • Perniön Laiterla • Lanviikki • Lappi (Lapnäs) • Lapparla • Lassinpyöli • Latokartano • Laukka • Perniön Lehtiniitty • Leipyöli • Lemunkartano • Liiri • Lintilä • Lupaja • Makarla • Merihuhti • Metsäkylä • Metsänoja • Mussaari • Mutaisi • Mäkisauru • Mälkilä • Nokoinen • Nurkkila • Paarskylä • Penttilä • Pettälä • Pohjankartano • Pohjankylä • Preitti • Provani • Puontila • Puopyöli • Pyhäjoki • Pääris • Perniön Saari • Skoila • Sormijärvi • Soukka • Strömma • Suksenpyöli • Suomenkylä • Suomenniitty • Sydänsauru • Talonpojanteijo (Bondtyko) • Teijo (Tyko) • Tilkkala • Perniön Torkkila • Träskböle • Tuohittu • Verkangas • Vihiniemi • Viipurinkartano • Vähä-Pakapyöli • Vähäkuusto • Vähälappi • Vähäpyöli • Väärlä • Perniön Ylikulma • Yliskylä • Perniön Ylönkylä • Öyrilä
Perttelin kylät

Haali • Hähkänä • Inkere • Isohiisi • Kaivola • Perttelin Kajala • Perttelin Kaukola • Nokkahiisi • Patala • Pitkäkoski • Pöytiö • Romsila • Tattula • Toramäki • Valkjärvi • Vihmalo • Vinttilä • Vähähiisi
Suomusjärven kylät

Suomusjärven Ahtiala • Suomusjärven Arpalahti • Hintsala • Suomusjärven Häntälä • Härmälänböle • Kettula • Kitula • Koorla • Lahnajärvi • Laidike • Laperla • Lemula • Leppäkorpi • Rautsuo • Salittu • Salmi • Suomusjärven kylä • Taipale • Vareksenböle
Särkisalon kylät

Aisböle • Bastböle • Falkki (Falkberg) • Finnari (Finnarv) • Förby • Kraila (Gråböle) • Hakkala • Heikberg • Hästö • Kaukassalo (Kolsjö) • Kiviniemi (Stensnäs) • Kota • Särkisalon Montola (Mondola) • Muuri (Murom) • Niksaari (Niksor) • Norrby • Pensalo (Pensala) • Pettu • Seppälänmäki (Smedsby) • Siksalo (Siksala) • Suutarkylä • Särkisalon kirkonkylä (Finby kyrkoby) • Söderby • Taamarla (Domarby) • Tessvärr • Verkkoranta (Verkstrand)
Uskelan kylät

Aninen • Uskelan Anjala • Breidilä • Hakastaro • Hankala • Haukkala • Uskelan Hämeenkylä • Hämmäinen • Uskelan Isokylä • Karjaskylä • Kaukvuori • Kavila • Uskelan Kirjola • Kokkola • Kurjenpahna • Kärkkä • Loppi • Metsäjaanu • Moisio • Mäenala • Mököinen • Närvelä • Pahkavuori • Uskelan Pappila • Pappinen • Pettilä • Pukkilan kartano • Rauvola • Salon kylä • Tottola • Ulli • Veitakkala • Villilä
Taajamat

Hähkänä • Inkere • Kaivola • Kiikalan kirkonkylä • Kitula • Kuusjoen kirkonkylä • Muurlan kirkonkylä • Märynummi • Perniön asemanseutu • Perniön kirkonkylä • Salon keskustaajama • Teijo • Toija • Vartsala • Vaskio
Varsinais-Suomen maakunnan kunnat
Nykyiset kunnat

Aura · Kaarina · Kemiönsaari · Koski Tl · Kustavi · Laitila · Lieto · Loimaa · Marttila · Masku · Mynämäki · Naantali · Nousiainen · Oripää · Paimio · Parainen · Pyhäranta · Pöytyä · Raisio · Rusko · Salo · Sauvo · Somero · Taivassalo · Turku · Uusikaupunki · Vehmaa
Entiset kunnat

Alastaro · Angelniemi · Askainen · Dragsfjärd · Halikko · Hiittinen · Houtskari · Iniö · Kakskerta · Kalanti · Karinainen · Karjala · Karuna · Kemiö · Kiikala · Kisko · Korppoo · Kuusisto · Kuusjoki · Lemu · Loimaan kunta · Lokalahti · Maaria · Mellilä · Merimasku · Metsämaa · Mietoinen · Muurla · Naantalin mlk · Nauvo · Paattinen · Paraisten mlk · Perniö · Pertteli · Piikkiö · Pyhämaa · Rymättylä · Somerniemi · Suomusjärvi · Särkisalo · Tarvasjoki · Uskela · Uudenkaupungin mlk · Vahto · Velkua · Västanfjärd · Yläne
Suomen 30 suurinta kuntaa väkiluvun mukaan (31. lokakuuta 2016)
1. Helsinki 634 940 7. Jyväskylä 138 800 13. Lappeenranta 72 856 19. Kotka 54 230 25. Nurmijärvi 42 050
2. Espoo 273 627 8. Lahti 119 341 14. Hämeenlinna 67 871 20. Salo 53 645 26. Järvenpää 41 415
3. Tampere 228 125 9. Kuopio 113 028 15. Vaasa 67 725 21. Porvoo 50 131 27. Rauma 39 563
4. Vantaa 218 663 10. Kouvola 85 416 16. Rovaniemi 62 296 22. Kokkola 47 746 28. Kirkkonummi 39 069
5. Oulu 200 232 11. Pori 85 130 17. Seinäjoki 61 971 23. Lohja 47 135 29. Tuusula 38 627
6. Turku 187 433 12. Joensuu 75 945 18. Mikkeli 54 559 24. Hyvinkää 46 557 30. Kajaani 37 616

Tämä artikkeli on Wikipediasta, johtavasta käyttäjien tuottamasta tietosanakirjasta. Sen sisältöä ei välttämättä ole tarkistettu ammattitoimittajilla (katso täysi vastuuvapauslauseke)

Wikipedia - Lahjoita Wikimedialle

Etsi toista sanaa

Kysy kysymys - mikä tahansa kysymys - Vastaukset.fi-yhteisöltä:


Suomi Sanakirja .fi   Tietoa   Palaute   Widgetit   English translator   English translator   Kumppanit:   Reseptit   Palkkavertailu
Seuraa:     
Tekijänoikeudet: Wikipedia-artikkeli lisensoitu Creative Commons Attribution/Share-Alike-lisenssillä, käyttää materiaalia artikkelista .