sairaalabakteeri

Sairaalainfektio etenee kontaminoituneiden pintojen ristiinsiirtymisenä.

Sairaalabakteeri tarkoittaa kansanomaisesti mikrobia, joka aiheuttaa sairaalaympäristöstä saadun infektion eli niin sanotun sairaalainfektion. Usein sairaalabakteerilla tarkoitetaan myös bakteeria, joka on vastustuskykyinen eli resistentti joillekin antibiooteille.

Sairaalabakteerit aiheuttavat lähinnä huonokuntoisille potilaille tulehduksia. Sairaalabakteerit ovat syntyneet, kun monia potilaita on hoidettu antibiooteilla ja bakteerit ovat mutaatioiden avuilla kehittyneet vastustuskykyisiksi lääkkeille (lääkeresistenssi). Bakteerit voivat luovuttaa toisilleen myös vastustusgeenejä plasmidien avulla, tai kun toinen bakteeri on ottanut sisäänsä kuolleen bakteerin osia, tai vektorien ja virusten avulla. Sairaalabakteerit voidaan saada kuriin parantamalla hygieniaa ja eristämällä bakteerin saanut potilas muista potilaista. Turhien lääkekuurien välttäminen ehkäisee myös tällaisten kantojen syntymistä.

Tunnetuin sairaalabakteeri on MRSA, joka on vastustuskykyinen monille lääkkeille. On olemassa lääkkeitä, jotka tehoavat MRSA-bakteeriin, mutta ne eivät ole yhtä tehokkaita kuin tavalliset antibiootit. Ne ovat myös kalliita ja niillä on vaikeampia sivuvaikutuksia.^[1] Tapauksien määrä on Suomessa jatkuvasti lisääntynyt, ja niitä tilastoitiin Suomessa vuonna 2008 ennätysmäiset 1 740.^[2]

Muita resistenttejä sairaalabakteereja ovat ESBL, TRPA, VRE^[3] ja CPE^[4]

Northeastern Universityn tutkijat ovat tammikuussa 2014 julkaistun tiedon mukaan kehittäneet antibiootin, jonka he uskovat vaikuttavan tehokkaasti antibioottiresistentteihin mikrobeihin. Uusi antibiootti teiksobaktiini tehosi esimerkiksi MRSA:han mutta ei ollut haitallista nisäkkäiden kudoksille, eikä se näytä kehittävän resistenssiä. Ihmiskokeet ovat vuorossa seuraavaksi.^[5]

Lähteet

Aiheesta muualla

• MRSA-sairaalabakteeri.

• Sairaalabakteereista ja -infektioista Terveyskirjaston sivuilla.