rauma

Rauma Raumo
vaakuna	sijainti
www.rauma.fi
Sijainti	61°07′45″N, 021°30′20″E
Maakunta	Satakunnan maakunta
Seutukunta	Rauman seutukunta
Perustettu	1442
Kuntaliitokset	Rauman mlk (1993) Kodisjoki (2007) Lappi (2009)
Pinta-ala ilman merialueita	509,54 km² 190:nneksi suurin 2016
Kokonaispinta-ala	1 110,13 km² 104:nneksi suurin 2016 [1]
– maa	495,74 km²
– sisävesi	13,80 km²
– meri	600,59 km²
Väkiluku	39 563 27:nneksi suurin 31.10.2016 [2]
– väestötiheys	79,81 as./km² (31.10.2016)
Ikäjakauma	2014 [3]
– 0–14-v.	14,9 %
– 15–64-v.	62,3 %
– yli 64-v.	22,8 %
Äidinkieli	2014 [4]
– suomenkielisiä	96,1 %
– ruotsinkielisiä	0,3 %
– muut	3,6 %
Kunnallisvero	20 % 227:nneksi suurin 2016 [5]
Työttömyysaste	10,1 % (2009) [6]
Kaupunginjohtaja	Kari Koski
Infobox OKNimi-testi OK

Rauma (ruots. Raumo) on vuonna 1442 perustettu Suomen kaupunki eteläisessä Satakunnassa. Rauman asukasluku on 39 563.^[2] Rauman pinta-ala on 1 110,13 km², josta 495,74 km² on maata, 13,80 km² sisävesialueita ja 600,59 km² merialueita.^[1] Rauman seutukunnan muodostavat Eura, Eurajoki ja Säkylä. Seutukunnan alueella oli vuoden 2009 lopussa 65 794 asukasta.

Rauma sijaitsee Selkämeren itärannalla, Euran, Eurajoen, Laitilan ja Pyhärannan ympäröimänä. Kaupunki sijaitsee 49^[7] kilometriä Porista etelään ja 94^[7] kilometriä Turusta pohjoiseen.

Rauma on Suomen neljänneksi vanhin kaupunki Turun, Porvoon ja Ulvilan jälkeen (viidenneksi vanhin, jos Viipuri lasketaan). Rauma on satamakaupunki, ja Rauman murre on saanut vaikutteita etenkin ruotsista ja englannista, mutta myös ranskasta, venäjästä ja virosta. Rauman murre on lounaismurre, joka eroaa selvästi Turun murteesta.^[8] Rauma on yksikielisesti suomenkielinen kunta.

Murteensa lisäksi Rauma tunnetaan myös pitsinnypläyksestä, meri- ja metsäteollisuudesta sekä hyvin säilyneestä Vanhan Rauman puutalokaupunginosasta. Rauman sai vuoden kaupunkikeskusta -tunnustuksen 2009^[9] ja vuoden pyöräilykunta -tunnustuksen vuonna 2010.^[10]

Historia

Rauman kaupunki katsotaan perustetuksi huhtikuun 15. päivänä 1442^[11], jolloin Kaarle Knuutinpoika Bonde antoi Kalmarin unionin silloisen kuninkaan Kristofer Baijerilaisen nimissä Rauman porvareille oikeuden harjoittaa kauppaa ja nauttia kaikkia lain ja oikeuden suomia etuja, erioikeuksia ja vapauksia mitä Turun porvareillakin oli.^[12] Rauma oli jo ennen erioikeuksien myöntämistä ollut alueen kaupallinen ja uskonnollinen keskus. Tältä ajalta on jäljellä alun perin Rauman fransiskaaniluostarin kirkoksi rakennettu Pyhän Ristin kirkko sekä Pyhän Kolminaisuuden kirkon rauniot.

Vuonna 1550 kuningas Kustaa Vaasa perusti Helsingin kaupungin. Kuninkaan ja hänen neuvonantajiensa mielestä muutama iso kasvukeskus olisi useaa pientä kaupunkia parempi kuningaskunnan kannalta, joten myös raumalaisia porvareita määrättiin muuttamaan Helsinkiin.^[12] Osa porvaristosta totteli kuninkaan määräystä, mutta monet jäivät Raumalle; varsinkin kun Helsinkiin muuttivat etupäässä vain miehet. Uppiniskaisia raumalaisia porvareita jahdattiin useita vuosia Rauman ympäristöstä, useimpia sakotettiin ja kaikkein hankalimpia porvareita uhattiin kuolemantuomiolla. Tilanne rauhoittui huomattavasti sen jälkeen kun porvaristo sai paluuluvan vuonna 1557^[12].

1500-luvulla kaupunki paloi monta kertaa mutta siitä huolimatta merenkulku kannatti ja Raumalaiset porvarit ja laivurit kävivät kauppaa omien laivojensa kanssa Ruotsissa, Saksassa ja Baltiassa sekä Pohjanmerellä. Vientiin meni puutavaraa ja puuastioita ja paluulaivoilla tuotiin suolaa, kankaita ja juomia.^[12] 1500-luvun lopulta 1700-luvulle kaupungin kehitys oli pysähdyksissä Ruotsin suurvalta-ajan keskittämispolitiikan takia. Muun muassa ulkomaanpurjehdus oli kiellettynä 130 vuotta vuodesta 1636, jolloin tavaraa sai viedä vain Tukholmaan ja Turkuun.^[12] Lisäksi samaan aikaan perustettiin kilpailevia kaupunkeja, kuten Uusikaupunki Rauman eteläpuolelle ja kahdeksan muuta kaupunkia Pohjanmaalle.^[12] Viimeisin lähes koko kaupungin tuhonnut palo tapahtui vuonna 1682.

1800-luvulla Rauman purjelaivakausi oli parhaimmillaan ja Rauman purjelaivasto oli Suomen suurin. Samalta ajalta on peräisin myös suurin osa Vanhan Rauman puutaloista. 1800-luvun lopulla Rauma investoi mereltä saatuja varoja kehitykseen: Kaupungista rakennettiin rautatie Kokemäelle ja kaupunkiin perustettiin museo sekä Opettajaseminaari.

1900-luvulla Rauma muuttui merenkulku- ja koulukaupungista teollisuuskaupungiksi, minkä johdosta Raumalla esimerkiksi ei enää 1950-luvun jälkeen ollut purjelaivoja. Teollisuuden ja väestön kehitys oli nopeaa erityisesti toisen maailmansodan jälkeen.^[12] Nopean kasvun seurauksena 1960- ja 1970-luvun vaihteessa lähes koko vanhaa puutaloaluetta uhkasi purkutuomio. Lopulta kuitenkin vain yksi rakennus kauppatorin laidalta ehdittiin purkaa ja tilalle rakentaa uusi tiilitalo. Vanha Rauma lisättiin Unescon maailmanperintöluetteloon vuonna 1991.

Raumalle perustettiin vuonna 1821 jo edellisellä vuosisadalla tunnetun terveyslähteen luokse kylpylä, jossa annettiin perinteisiä vesihoitoja. Rauman kylpylä oli suosittu vielä 1830-luvulla mutta huonokuntoisiksi menneet rakennukset purettiin 1857. Kaivopuistoksi nimetty alue oli pitkään suosittu ulkoilualue ja terveyslähde mainittiin 1890 paikallisessa lehdessä.^[13]

Fåfängan alueelle on suunnitteilla kylpylähotelli, jonka suunnitteluvaihe päättyy kesällä 2015.^[14]

Ilmasto

Rauma kuuluu ilmastoltaan eteläboreaaliseen vyöhykkeeseen. Kasvukausi kestää yleensä 160–175 vuorokautta ja vuoden keskilämpötilan ollessa +5 °C. Helmikuu on yleensä kylmin kuukausi (−5 °C) ja lämpimin heinäkuu (+15,5–16,5 °C). Vuoden sademäärä on Raumalla 600 mm.^[15]

Merellinen Rauma

Rauma on rannikkokaupunkina elänyt aina merestä ja käynyt kauppaa meriteitse. Kaupunkiin on tullut vuosisatoja ulkomaisia vaikutteita muiden satamakaupunkien tapaan. 1800-luvulla Raumalla oli suuri purjelaivasto joka 1950-luvulle tultaessa oli jo hävinnyt. Rauman viimeinen purjelaiva oli kuunarilaiva Uljas, joka poltettiin ja upotettiin juhlallisin menoin. Alus makaa 40 metrin syvyydessä Rauman edustalla Valkiakarilla.^[16]

Rauman Merimuseo sijaitsee merenkulkuoppilaitoksen vanhassa rakennuksessa.

Saaristo

Rauman edustalla oleva saaristo on myös tunnettu turistialue ja kesäinen pienveneiden matkailukohde. Entinen rannikkotykistön linnakesaari Kuuskajaskari toimii nykyään matkailusaarena. Rauman vanhin matkailusaari Reksaari tarjoaa mahdollisuuden luontolomailuun. Saariston uloimmalla luodolla sijaitsee Kylmäpihlajan majakka.

Satama

Rauman satama oli vuonna 2008 satamassa käyneiden alusten perusteella maan viidenneksi vilkkain 1657:lla aluksella^[17]. Satamassa on 20 laituripaikkaa, joista peräporttipaikkoja on 7, lo-lo-laituripaikkoja 9, öljy- ja kemikaalilaitureita on 3 ja muita 1.^[18] Laitureiden yhteispituus on 3233 metriä. Sataman suurin artikkeli on Raumalla sijaitsevan paperitehtaan ansiosta paperi ja kartonki.^[19]

Teollisuus ja kauppa

Rauma on perinteinen laivateollisuuskaupunki. Raumalla sijaitsee potkurilaitteita valmistava Rolls-Royce Oy Ab. Satama-alueella toiminut Rauman telakka myytiin maaliskuussa 2014 Rauman kaupungille STX Finlandin lopettaessaan toimintansa telakalla^[20]. Rauman kaupunki perusti entisen telakan alueelle raskasteollisuuden alueen, Seaside Industry Park Rauman^[21]. Kaupungissa on myös sellu- ja paperiteollisuutta; UPM:n Rauman paperitehdas on Euroopan toiseksi suurin. Forchemin mäntyöljytislaamo on alansa suurin maailmassa. Kaupungissa toimiva Oras on yksi maailman suurimmista hanatehtaista^lähde?. Raumalla sijaitsee myös maailmanlaajuisesti materiaalinkäsittelyjärjestelmiä toimittava Raumaster Oy. Lisäksi Rauman lähellä, Eurajoella sijaitseva Olkiluodon ydinvoimalaitos työllistää myös raumalaisia teollisuuden alan yrityksiä ja työntekijöitä.

Väestönkehitys

Seuraavassa kuvaajassa on esitetty kaupungin väestönkehitys viiden vuoden välein vuodesta 1980 lähtien. Käytetty aluejako on 1.1.2013 tilanteen mukainen.

Politiikka

Rauman kaupunginvaltuusto kokoontuu yleensä joka kuukauden viimeisenä maanantaina, vanhan kaupungintalon valtuustosalissa^[23]. Rauman kaupunginvaltuustossa on 51 paikkaa. Vuoden 2012 kunnallisvaalissa annettiin 18 792 hyväksyttyä ääntä^[24], joka vastaa 58,3 prosenttia äänioikeutetuista.

Valtuuston puheenjohtajana toimii kauden 2013–2016 Hanna Marva. Ensimmäisenä varapuheenjohtajana toimii Antti Simula ja toisena varapuheenjohtajana Heikki Luukkonen^[25].

Puolue	Äänimäärä	Prosenttimäärä	Paikkamäärä	Muutos
Suomen sosialidemokraattinen puolue	6 508	34,6	18	0
Kansallinen Kokoomus	4 014	21,4	11	−2
Suomen Keskusta	2 436	13,0	7	+1
Vasemmistoliitto	1 356	7,2	3	−1
Sitoutumattomien vaalirengas	702	3,7	2	+2
Perussuomalaiset	1 957	10,4	5	+2
Suomen Kristillisdemokraatit	1 076	5,7	3	+1
Vihreät	712	3,8	2	0
Suomen Kommunistinen Puolue	31	0,2	0	0

Kaupunginjohtajat

Kaupunginjohtaja	Toimikausi
Oskar Nero[26]	1923–1937
A. B. Tammivaara[26]	1937–1956
Eelis Oksanen[26]	1956–1978
Uljas Mäkelä[26][27]	1978–1988
Pentti Koivu[26]	1988–2004
Arno Miettinen[26]	2005–2012
Kari Koski	2012–[28]

Koulutus

1800-luvun lopulta alkanut opettajaksi kouluttautumisen mahdollisuus on tehnyt Rauman tunnetuksi koulukaupunkina. Nykyään Rauman opettajankoulutuslaitos toimii Turun Yliopiston alaisena yksikkönä. Opettajaseminaarin lisäksi Raumalla toimii 21 peruskoulua, kolme erityiskoulua, ammattiopisto, lukio ja aikuislukio sekä Satakunnan ammattikorkeakoulun yksiköitä.

Perusopetus

Rauman peruskouluista 18:ssa järjestetään opetusta luokille 1–6 ja kolmessa luokille 7–9. Oppilasmäärältään suurimmat luokkien 1–6 koulut ovat Uotilan koulu (265 oppilasta), Karin koulu (240) ja Pyynpään koulu (240).^[29] Luokkien 7–9 koulut ovat Raumanmeren peruskoulu (485) ja Hj. Nortamon peruskoulu (460). Raumalla perusopetusta 7-9-luokkalaisille on saatavilla myös Rauman Normaalikoulussa sekä Nanun koulussa. Sekä Normaalikoulussa että Nanun koulussa 7-9-luokkalaisia on alle 100. Normaalikoulu ja Nanun koulu ovat yhtenäiskouluja, joka tarkoittaa sitä, että yläasteen opetusta kouluissa saavat vain ne, jotka ovat kyseisissä kouluissa käyneet esikoulusta tai ensimmäisestä luokasta asti.^[30]

Toisen asteen koulutus

Raumalla toisen asteen koulutusta tarjoavat Rauman Lyseon lukio ja Rauman aikuislukio sekä Länsirannikon Koulutus Oy WinNova.

WinNova tarjoaa Raumalla opintoja sosiaali- ja terveysalalla, matkailualalla, majoitus- ja ravitsemusalalla, liiketalouden ja kaupan alalla, tietojenkäsittelyn alalla, turvallisuusalalla, tekniikan- ja liikenteen alalla sekä merenkulkualalla^[31]

Korkea-asteen koulutus

Satakunnan ammattikorkeakoulun Rauman yksikkö tarjoaa liiketoiminnan, merenkulun, sosiaali- ja terveysalan sekä tekniikan opintoja. Turun Yliopistolla on Raumalla opettajankoulutuksen yksikkö.

Tapahtumat ja festivaalit

Rauma Blues

Vuodesta 1986 lähtien kaupungissa on järjestetty Rauma Blues -festivaali aluksi maaliskuussa ja 1990-luvun alusta lähtien heinäkuun loppupuolella. Viime vuosina kaksipäiväisen tapahtuman ajankohta on vakiintunut heinäkuun puoleen väliin. Tapahtuma keskittyy bluesin, soulin ym. roots-musiikin tarjoamiseen.

RMJ

Vuosina 1999–2007 ja 2016 Rauman Otanlahdessa järjestettiin Raumanmeren juhannus, jota markkinoitiin maailman suurimpana juhannusfestivaalina. Vuosina 2008–2009 tapahtuma järjestettiin Porin Kirjurinluodossa, jossa se ei saavuttanut tavoitteitaan. RMJ siirrettiin takaisin Raumalle, Unajan viihdepuistoon, jossa festivaali järjestettiin vuosina 2010–2011. Vuonna 2016 RMJ palasi Otanlahteen^[32] ja sitä tullaan järjestämään ainakin muutaman vuoden ajan.

RMJ herätti joka vuosi keskustelua sen mukanaan tuomien haittojen, kuten melun, ilkivallan ja kotirauhan häiriköinnin takia. Tapahtuman siirto Raumalta Poriin oli myös pitkään keskustelun aiheena.

Pitsiviikko

Raumalla on järjestetty vuosittain vuodesta 1971 lähtien Rauman Pitsiviikko. Pitsiviikon tarkoituksena on pitää yllä Raumalle oleellista pitsinnypläyskulttuuria ja käsityöläisperinnettä. Erityisesti Vanhan Rauman alueella järjestetään käsityö- ja pitsinäyttelyitä ja lisäksi osa Vanhan Rauman liikkeistä koristelee näyteikkunansa pitsiteemalla. Pitsiviikko huipentuu perjantaisin järjestettävään Mustan pitsin yöhön, jolloin Vanhan Rauman liikkeet ovat auki pidempään ja erilaisia tapahtumia järjestetään yömyöhään.

Muut kulttuuritapahtumat

• Klustermus, esittävän ja luovan säveltaiteen tapahtuma kesäkuun alussa
• Jazz-festivaali Rauma Summer Jazz kesäkuun lopussa
• Klassisen musiikin festivaali Festivo elokuussa
• Elokuvatapahtuma Blue Sea Film Festival elokuun lopulla

Urheilu

Jääkiekko

Raumalla on SM-liigaa pelaava Rauman Lukko, jonka kotihalli on Kivikylän Areena. Vermuntilan jäähallissa kotiottelunsa pelaava Vermuntilan Tempo (VT-HT) pelaa 2. divisioonassa sekä Rauma Tigers 3. divisioonassa.

Jalkapallo

Rauman pääjalkapallokenttänä toimii Äijänsuon stadion. Pallo-Iiroilla on miesten joukkue Kakkosessa ja Nelosessa ja naisten joukkue kakkosessa. FC Raumalla on miesten joukkue Kolmosessa.

Pesäpallo

Naisten Superpesistä pelataan Otanlahden urheilukeskuksen pesäpallostadionilla. Vuonna 2010 solmivat Fera ja Rauman Lukko kolmivuotisen sopimuksen^[33], jonka mukaan Superpesistä pelaava joukkue kantaa nimeä Rauman Lukko.

Muut lajit

Laji	Seura	Taso
Amerikkalainen jalkapallo	Sea City Storm	II-Divisioona
Futsal	FC Rauma	Futsal-ykkönen
Golf	Rauma Golf
Kaukalopallo	UKP
Koripallo	Kaaron Roima	II-divisioona, naiset[34]
	Rauma Basket	V-divisioona
Lentopallo	Narvi-Pallo	miesten ja naisten 2-sarja
Rugby	Rauma Ice Pack	I-divisioona
Salibandy	SalBa	Salibandyliiga
Suunnistus	Rasti-Lukko
Tennis	Rauman Verkkopalloseura
Judo	Fudoshin Rauma Rauman judoseura Samurai

Liikenne

Valtatie 12:n alkupisteenä toimii Rauman satama, jonne tie jatkettiin Kairakadun–Kaunisjärventien risteyksestä. Uusi osuus kulkee ensin vanhaa Kairakadun osuutta ja alittaa Rauma–Kokemäki-rautatien ja sen jälkeen jatkuu rautatien varrella Syväraumankadun–Rautatienkadun risteykseen ja siitä Rautatienkatua satamaan asti. Uusi osuus valmistui vuoden 2008 lopulla. Valtatie 8 (E8) kulkee kaupungin läpi ja kaupunkialueella valtatielle pääsee kahdesta eritasoliittymästä. Toisessa näistä liittymistä VT 8 ylittää VT 12:n.

Rautatieliikenne

Raumalta on raideyhteys Kokemäelle. Yhteydestä käytetään nimitystä Rauman rata. Vaikka radan henkilöliikenne loppui vuonna 1988, niin radalla on edelleen paljon tavaraliikennettä; vuonna 2011 radalla kuljetettiin 2 750 000 tonnia tavaraa^[35]. Tampereen suunnasta pääsee junalla Kokemäelle, mistä on kaksi kertaa viikossa junabussi-vuoro Raumalle. Matka-aika Tampereelta junabussi-yhteydellä on kaksi tuntia ja kymmenen minuuttia.

Linja-autoliikenne

Rauman linja-autoasema sijaitsee Nortamonkadun alkupäässä, ja asemalta on päivittäin suoria yhteyksiä Turkuun, Poriin ja Huittisiin. Huittisista pääsee eteenpäin muun muassa Tampereelle ja Helsinkiin. Matka-aika linja-autolla Turkuun on puolitoista tuntia, Poriin tunti ja Tampereelle Huittisten kautta kaksi ja puoli tuntia.

Rauman paikallisliikennettä hoitaa nykyisin Satakunnan Liikenne, johon aikaisemmin liikennettä hoitanut Raumalainen Oras Liikenne fuusioitui vuoden 2009 alussa.^[36] Paikallisliikenteen keskuspaikkana toimii Savilanpuisto, jossa on myös Rauman taksiasema. Raumalla on kolme linja-autoreittiä, linjat 1, 2 ja 3:^[37]

• Linja 1: Merirauma – Savila – Paroalho
• Linja 2: Kortela – Savila – Uotila
• Linja 3: Sorkka – Savila – Kappelinluhta

Etäisyyksiä

Etäisyyksiä Raumalta muille paikkakunnille nopeinta ajoreittiä pitkin:^[38]

Eurajoki 16 km Helsinki 258 km

Huittinen 69 km Kokemäki 59 km

Pori 51 km Tampere 143 km

Turku 93 km Uusikaupunki 54 km

Media

Raumalla ilmestyvät 7-päiväinen sanomalehti Länsi-Suomi sekä kahdesti viikossa ilmestyvä ilmaisjakelulehti Raumalainen. Lisäksi Raumalla jaetaan kerran viikossa Satakunnan Viikkoa. Kaupungissa toimii radiokanava Radio Ramona .

Osa-alueet

^[39]

Kaaro–Sorkka Uotila Kolla–Nihattula–Tarvola Vasarainen Kortela–Monna Unaja Voiluoto–Anttila Vermuntila–Kulamaa 1. kaupunginosa Tarvonsaari Otanlahti

Lonsi Nummi Paronalho Kourujärvi Syvärauma Pyynpää Sampaanala Lajo Merirauma Äyhö Kappelinluhta

Kinno Paloahde Susivuori Tuomoniemi Uusilahti Helistö Ottila Mudainen Pirttialho Vanhalahti Saaristo

Rauman kylät

Anttila Haapasaari Kaaro Kauklainen Kaukola Kodisjoki Kolla		Kortela Kulamaa Lappi Monna Nihattula	Ruona Sorkka Soukainen Tarvola Tiilivuori Unaja	Uotila Vasarainen Vermuntila Voiluoto

Rauman ystävyyskaupungit

Gjøvik, Norja Næstved, Tanska Gävle, Ruotsi

Álftanes, Islanti Kolpino, Venäjä Kaposvár, Unkari

Raumalaisia yhtyeitä

• Rauman Poikasoittokunta, 1949 perustettu puhallinorkesteri.^[40]
• Itkevä tyttö, vuonna 2001 perustettu taiderockia soittava nelihenkinen yhtye.^[41]
• Gay-kuoro Sirppi, 2001 perustettu yhden pitkäsoiton julkaissut ja sekalaista musiikkia esittävä kuoro.^[42]
• Taipuva Luotisuora, progressiivista rockia soittava, vuonna 2002 perustettu viisihenkinen yhtye.
• Finlanders, vuonna 1984 perustettu iskelmäyhtye.
• One Taste, vuonna 2003 perustettu ja neljä pitkäsoittoa julkaissut seitsemän jäsenen pop-jazz -yhtye.^[43]
• Mellakka, vuosina 1984–1986 toiminut punk-bändi
• Rauman Poikakuoro, vuonna 1955 perustettu Suomen toiseksi vanhin kuoro
• Sähköankerias, vuonna 1999 perustettu lastenmusiikkiyhtye

Tunnettuja raumalaisia

Pääartikkeli: Luettelo tunnetuista raumalaisista

Katso myös

• Rauman Kanali
• Rauman kauppatori

Lähteet

Aiheesta muualla

• Rauman kaupungin kotisivut
• Tilastokeskus - Rauman avainluvut
• Rauman kylät
• Rauman Pellava ja Pitsi
• Maailmanperintökohteet Suomessa (Museovirasto)
• Vanha Rauma (esittely verkossa)
• Ylen Elävä arkisto: Vanha Rauma
• Ylen Elävä arkisto: Raumaa kamerakulmasta 1945
• Rauma-kokoelma Googlen mallinnusvarastossa
• Raumakuvasto, Rauma-aiheinen tietokanta
• Raumalainen.fi - Kaupunkimedia verkossa