pyhäinmiestenpäivä
Pyhäinpäivä on kristillinen pyhimysten, marttyyrien ja vainajien muistopäivä. Alun perin pyhäinpäivää on vietetty 1. marraskuuta, kuten monissa maissa edelleenkin, mutta Suomessa sitä vietetään välille 31.10.–6.11. osuvana lauantaina.[1]
Sisällysluettelo
Ajankohta
Suomessa ja Ruotsissa luterilaiset viettävät pyhäinpäivää (vanhemmalta nimeltään pyhäinmiestenpäivä) nykyään aina lauantaina, aikaisintaan 31. lokakuuta ja viimeistään 6. marraskuuta. Ennen vuotta 1774 se oli Ruotsissa ja siihen kuuluneessa Suomessakin viikonpäivästä riippumatta 1. marraskuuta, mutta tuolloin se siirrettiin marraskuun ensimmäiseen sunnuntaihin. Lauantaina se on ollut Suomessa vuodesta 1955 lähtien,[2][3] Ruotsissa jo muutamaa vuotta aikaisemmin. Samalla Marian ilmestyspäivä siirrettiin sunnuntaille,[3] jolloin se menetti merkityksensä vapaapäivänä. Pyhäinpäivän siirto sunnuntailta lauantaille korvasi tämän vapaapäivän menetyksen, sillä tuolloin lauantait olivat Suomessa vielä yleensä työpäiviä.
Samana lauantaina Suomessa katolinen kirkko viettää kaikkien poisnukkuneiden uskovien muistopäivää ja sitä seuraavana päivänä eli marraskuun ensimmäisenä sunnuntaina kaikkien pyhien juhlaa eli pyhäinpäivää.[4]
Espanjassa ja latinalaisessa Amerikassa Kuolleiden päivä (esp. Día de los Muertos, Día de los Difuntos tai vain Día de Muertos) on vainajien muistojuhla, jota vietetään 1.–2. marraskuuta.
Juhla on erityisen merkittävä Meksikossa, jossa se on yleinen vapaapäivä. Synkästä juhlinnan aiheesta huolimatta se on iloinen, jopa riehakas juhla. Päivää vietetään myös Yhdysvalloissa, jossa on suuri meksikolaisvähemmistö, Filippiineillä sekä joissakin Latinalaisen Amerikan maissa. Brasiliassa se on yleinen vapaapäivä.
Itäisessä kristillisyydessä kaikkien pyhien sunnuntaita vietetään ensimmäisenä sunnuntaina helluntain jälkeen.[5][6][7] Marraskuinen pyhäinpäivä ei kuulu ortodoksiseen juhlakalenteriin, mutta Suomen ortodoksinen kirkko viettää nykyään samana päivänä (lauantaina aikavälillä 31.10.–6.11.) Karjalan pyhittäjäisien ja valistajien muistopäivää.[8]
Halloween eli vanha pyhäinpäivän aatto on kuitenkin anglosaksisten maiden tapaan yhä 31.10. eli viimeistään pyhäinpäivänä, joskin käytännön syistä Suomessa tätä epävirallista päivää juhlitaan eniten jo edeltävänä lauantaina tai vasta pyhäinpäivänä.
Venäjän kielessä pyhäinpäivää nimitetään vanhempienpäiväksi. Silloin on vanhastaan käyty haudoilla ja muisteltu kuolleita ystäviä ja sukulaisia.[9]
Pyhäinpäivä tulevina vuosina
Historia
Nykyinen suomalainen pyhäinpäivä on yhdistelmä kahdesta varsinkin katolisen kirkon keskiajalta lähtien viettämästä juhlasta, jotka ovat kaikkien pyhien päivä 1. marraskuuta ja kaikkien uskovien vainajien muistopäivä 2. marraskuuta. Alun perin kaikkien pyhien päivää alettiin viettää 300-luvulla Syyriassa ja kaikkien uskovien vainajien muistopäivää 900-luvulla Ranskassa.[2] Suomessa siitä on tullut yleinen vainajien muistopäivä. Silloin monet vievät läheisten haudalle esimerkiksi kynttilän tai kukkia kuolleiden muistoksi. Kotona voidaan myös sytyttää kynttilä läheisen muistoksi. Haudoilla käynti yleistyi Suomessa toisen maailmansodan jälkeen.[10]
Vuonna 1517 Martti Luther julkaisi kuuluisat 95 teesiään Wittenbergin linnankirkon edustalla kaikkien pyhien päivän aattona. Tästä alkoi reformaatio eli uskonpuhdistus.
Ennen reformaatiota katolinen kirkko vietti Suomessakin vuosittain monia juhlapäiviä pyhimysten muistoksi, ja monet niistä olivat samalla pyhäpäiviä. Kun Suomi kuninkaan käskyllä siirtyi luterilaisuuteen, useimpia pyhimysten päiviä lakattiin viettämästä, mutta ”kaikkien pyhien päivä” eli pyhäin miesten päivä säilyi.
Vanhoista ajoista on Suomessa vietetty syksyllä sadonkorjuun päättymisen jälkeen kekriä. Koska se ajankohdaltaan sattui lähelle kristillistä pyhäinpäivää, se on myöhempinä aikoina usein samastettukin pyhäinpäivän kanssa, josta kansanomaisesti onkin käytetty myös nimitystä kekri.
Halloween
Anglosaksiseen perinteeseen kuuluu pyhäinpäivän aattona (31. lokakuuta) vietettävä Halloween-juhla. Nimi Halloween tulee sen alkuperäisestä nimestä All Hallows' Evening eli kaikkien pyhien ilta, josta se muotoutui puhekielessä sanaksi Halloween. Se pohjautuu kelttiläisten kulttuurien syksyllä vietettyyn uuden vuoden juhlaan samhainiin.
Lähteet
- ↑ Kielitoimiston sanakirja. Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksen julkaisuja 132. Internet-versio MOT Kielitoimiston sanakirja 1.0. Helsinki: Kotimaisten kielten tutkimuskeskus ja Kielikone Oy, 2004. ISBN 952-5446-11-5.
- ↑ a b Pyhäinpäivä muistuttaa Jumalan uskollisuudesta Kirkkonummen suomalainen seurakunta. Viitattu 1.11.2014.
- ↑ a b Oja, Heikki: Aikakirja, s. 165-167. Helsinki: Otava, 1999. ISBN 951-1-16334-5.
- ↑ Katolinen kalenteri Katolinen kirkko Suomessa. Viitattu 1.11.2014.
- ↑ Kaikkien pyhien sunnuntai Ortodoksi.net. Viitattu 1.11.2008.
- ↑ Pyhän Kolminaisuuden päivä – Helluntai Ortodoksi.net. Viitattu 1.11.2008.
- ↑ Kirkollinen ajanlasku Ortodoksi.net. Viitattu 1.11.2008.
- ↑ Karjalan valistajat Ortodoksi.net. Viitattu 20.10.2010.
- ↑ Moskovan kouluja kiellettiin järjestämästä halloween-juhlia. Helsingin sanomat, 31.10.2003.
- ↑ Pyhäinpäivä Aamenesta öylättiin. Suomen evankelis-luterilainen kirkko. Viitattu 20.10.2010.
Aiheesta muualla
adventti | joulu | uusivuosi | loppiainen | kynttilänpäivä | laskiainen | Marian ilmestyspäivä | palmusunnuntai | kiirastorstai | pitkäperjantai | pääsiäinen | helatorstai
helluntai | Pyhän Kolminaisuuden päivä | juhannus | apostolien päivä | kirkastussunnuntai | mikkelinpäivä | uskonpuhdistuksen muistopäivä | pyhäinpäivä | tuomiosunnuntai
Tämä artikkeli on Wikipediasta, johtavasta käyttäjien tuottamasta tietosanakirjasta. Sen sisältöä ei välttämättä ole tarkistettu ammattitoimittajilla (katso täysi vastuuvapauslauseke)
Wikipedia - Lahjoita Wikimedialle
Etsi toista sanaa