pogromi

Pogromi (ven. погром < громить 'tuhota') on alun perin Venäjän juutalaisiin kohdistunut väkivaltainen hyökkäys. Pogromissa tuhotaan ja ryöstetään juutalaisten koteja, liiketiloja ja synagogia.

Termi syntyi Venäjällä 1800-luvun alussa, ja ensimmäisenä pogromina pidetään vuonna 1821 Odessassa järjestettyjä juutalaisvastaisia mellakoita, joissa kuoli 14 juutalaista. Termi vakiintui käyttöön Venäjän eteläosissa vuosina 1881–1884 järjestettyjen laajamittaisten juutalaisvastaisten mellakoiden yhteydessä, joissa juutalaisia syytettiin keisari Aleksanteri II:n murhasta. Myöhemmin termillä on viitattu epätarkasti myös natsi-Saksan aikaisiin juutalaisten vainoihin esimerkiksi Puolassa ja myös Kristalliyöhön Saksassa sekä muihinkin etnisiin vainoihin.

Vuodet 1917–1921 olivat venäjänjuutalaisille pahinta vainon aikaa, jolloin maassa tapettiin ja raiskattiin jopa lapsia. Yitzhak (Isaac) Ochberg (1878–1937) salakuljetti noina vuosina juutalaislapsia Etelä-Afrikan Kapkaupunkiin ja Johannesburgiin ja perusti sinne muun muassa orpokoteja.

Romania käynnisti omat suunnitelmalliset juutalaisvainonsa diktaattori Ion Antonescun johdolla kesäkuussa 1941. Ensimmäiseksi järjestettiin Iașin pogromi, jossa juutalaisia teloitettiin joukoittain ja kuljetettiin saksalaisiin keskitys- ja tuhoamisleireihin.^[1]

Lähteet