mäntymittari
Mäntymittari | ||||||||||||||||||||||||||
---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|
Tieteellinen luokittelu | ||||||||||||||||||||||||||
|
||||||||||||||||||||||||||
Kaksiosainen nimi | ||||||||||||||||||||||||||
Bupalus piniarius (Linnaeus, 1758) |
||||||||||||||||||||||||||
Katso myös | ||||||||||||||||||||||||||
Mäntymittari Commonsissa |
Mäntymittari (Bupalus piniarius) on keskikokoinen mittariperhonen. Se on paha metsätalouden tuhohyönteinen, mutta Suomessa mittarien aiheuttamat tuhot ovat jääneet pieniksi. Itä-Suomessa suoritettiin 1950-luvun lopulla mäntymittarin torjumiseksi laajoja DDT-ruiskutuksia[1]. Laji aiheutti huomattavia metsätuhoja myös 1980-luvun alkupuolella[2].
Sisällysluettelo
Koko ja ulkonäkö
Koiras ja naarasperhoset eroavat ulkonäöltään jonkin verran. Koiraiden siivet ovat mustavalkoiset ja tuntosarvet sulkamaiset. Siipien kärjet ja ertureuna ovat tummemmat kun valkoinen pohjaväri näkyy enimmäkseen siipien keskiosassa ja lähempänä siipien tyviä. Naaraiden väritys on jakautunut samaan tapaan, mutta pohjaväri on ruskeankeltainen ja tummemmat alueet ovet vaihtelevan ruskeita. Lepäävä perhonen pitää siipiään päiväperhosmaisesti pystyssä toisiaan vasten. Siipiväli on 30–40 mm, naaraat ovat koiraita kookkaampia.[3][4][5]
Toukka on vihreä ja pitkittäisraidallinen. Muiden mittariperhostoukkien tapaan se liikkuu "mittaamalla".
Levinneisyys ja lentoaika
Suomessa mäntymittaria tavataan pohjoisinta Lappia lukuun ottamatta. Täysikasvuisia perhosia tavataan kesäkuun alusta heinäkuulle.[6]
Elinympäristö ja elintavat
Mäntymittari viihtyy parhaiten kuivilla, sulkeutuneilla mäntykankailla. Aikuiset perhoset lentävät aurinkoisina päivinä puiden latvustoissa. Toukat ovat enimmäkseen yöaktiivisia ja syövät neulasiin pitkiä uurteita, minkä seurauksena vahingoittunut neulanen ruskettuu ja kuolee. Mäntymittarin toukkien aiheuttamat tuhot leviävät puussa latvuksesta alaspäin ja vaikka puu yleensä selviää yhden kesän hyökkäyksestä, useampi peräkkäinen mäntymittarivuosi on usein puulle kohtalokas. Syksyllä toukat laskeutuvat silkkirihman varassa maahan ja koteloituvat maaperään. Laji talvehtii kotelona.
Ravintokasvi
Toukan ravintokasvina toimii mänty (Pinus sylvestris).[7]
Lähteet
- ↑ http://www.esaimaalehtiartikkelit.fi/article?id=202
- ↑ http://wwwb.mmm.fi/julkaisut/tyoryhmamuistiot/2003/tr2003_11.pdf
- ↑ http://www.metla.fi/metinfo/metsienterveys/lajit_kansi/bupini-n.htm
- ↑ http://www2.nrm.se/en/svenska_fjarilar/b/bupalus_piniaria.html
- ↑ http://www.ukmoths.org.uk/show.php?bf=1954
- ↑ http://wibe.ath.cx/hyonteiset/index.php?option=com_content&view=article&id=16621
- ↑ http://www.funet.fi/pub/sci/bio/life/insecta/lepidoptera/ditrysia/geometroidea/geometridae/ennominae/bupalus/index.html
Tämä artikkeli on Wikipediasta, johtavasta käyttäjien tuottamasta tietosanakirjasta. Sen sisältöä ei välttämättä ole tarkistettu ammattitoimittajilla (katso täysi vastuuvapauslauseke)
Wikipedia - Lahjoita Wikimedialle
Etsi toista sanaa