matriisi

Matriisi on matematiikassa suorakulmainen riveihin ja sarakkeisiin jaettu taulukko, jonka alkiot ovat lukuja (usein reaali- tai kompleksilukuja) tai lausekkeita. Matriiseja käytetään yleisesti kaksiulotteisen tiedon havainnollistamiseen sekä lineaaristen yhtälöryhmien käsittelyyn ja ratkaisemiseen.

Määritelmä

Matriisi koostuu vaakasuorista riveistä ja pystysuorista sarakkeista siten, että kullakin rivillä ja kullakin sarakkeella on yhtä monta alkiota. Matriisia, jossa on m kappaletta rivejä ja n kappaletta sarakkeita kutsutaan tyypin ${\displaystyle m\times n}$ matriisiksi ja sitä merkitään seuraavalla tavalla:^[1]

${\displaystyle {\begin{bmatrix}a_{11}&a_{12}&\cdots &a_{1n}\\a_{21}&a_{22}&\cdots &a_{2n}\\\vdots &\vdots &\ddots &\vdots \\a_{m1}&a_{m2}&\cdots &a_{mn}\end{bmatrix}}}$

Rivillä i ja sarakkeessa j olevaa matriisin alkiota merkitään ${\displaystyle a_{ij}}$ tai ${\displaystyle A_{ij}}$. Lävistäjäalkio on alkio, jolla i=j.

Tavallisia matriiseja

Yksikkömatriisi ${\displaystyle \mathbf {I} }$ on mielivaltaisen kokoinen neliömatriisi, jonka lävistäjäalkiot ovat ykkösiä, ja muut alkiot ovat nollia. ${\displaystyle n\times n}$ yksikkömatriisia merkitään tavallisesti symbolilla ${\displaystyle \mathbf {I} _{n\times n}}$.^[1] Tällöin pätee ${\displaystyle \mathbf {I} _{ij}=1}$, kun ${\displaystyle i=j}$, ja muuten ${\displaystyle \mathbf {I} _{ij}=0}$.

${\displaystyle I={\begin{bmatrix}1&0&\cdots &0\\0&\ddots &&0\\\vdots &&\ddots &\vdots \\0&0&\cdots &1\end{bmatrix}}}$^[2]

Nollamatriisi ${\displaystyle \mathbf {O} }$ on mielivaltaisen kokoinen matriisi, jonka kaikki alkiot ovat nollia.

Neliömatriisilla on yhtä monta riviä ja saraketta.^[1]

Lävistäjämatriisi (engl. diagonal matrix) on neliömatriisi jonka lävistäjäalkiot ovat mielivaltaiset, mutta muut alkiot ovat nollia.^[1] Matriisille ${\displaystyle A_{n\times n}}$ pätee että ${\displaystyle A_{ij}=0}$ kun ${\displaystyle i\neq j}$:

${\displaystyle A={\begin{bmatrix}a_{1}&0&\cdots &0\\0&a_{2}&\,&0\\\vdots &\,&\ddots &\vdots \\0&0&\cdots &a_{n}\\\end{bmatrix}}=\operatorname {diag} (a_{1},a_{2},...,a_{n})}$

1x1-matriisia kutsutaan skalaariksi.

Matriisia, jossa on m vaakariviä ja yksi sarake, kutsutaan pystyvektoriksi tai lyhyemmin vektoriksi. Jos matriisissa on yksi vaakarivi ja n saraketta, kyseessä on vaakavektori.

Transpoosi ja symmetrisyys

Matriisin A transpoosi (merk. A^T) saadaan, kun matriisin sarakkeet vaihdetaan riveiksi tai vastaavasti rivit vaihdetaan sarakkeiksi. Esimerkiksi:

jos ${\displaystyle A={\begin{bmatrix}1&2&3\\4&5&6\end{bmatrix}}}$, niin ${\displaystyle A^{\operatorname {T} }={\begin{bmatrix}1&4\\2&5\\3&6\end{bmatrix}}}$.

Matriisi on symmetrinen jos se on sama kuin transpoosinsa, eli ${\displaystyle A^{\operatorname {T} }=A}$.

Matriisien laskutoimitukset perusavaruuksissa

Skalaarilla kertominen

Matriisi ${\displaystyle A=(a_{ij})}$ kerrotaan skalaarilla ${\displaystyle c}$ siten, että jokainen ${\displaystyle A}$:n alkio kerrotaan skalaarilla c:

${\displaystyle cA=Ac=(ca_{ij})\,\!}$

Yhteenlasku^[3]

Yhteenlaskussa matriisien vastinalkiot lasketaan yhteen. Matriisien tulee olla saman muotoisia, jotta yhteenlasku on mahdollista.

Matriisien ${\displaystyle A_{m\times n}}$ ja ${\displaystyle B_{m\times n}}$ summa on ${\displaystyle (A+B)_{m\times n}={\begin{bmatrix}a_{11}+b_{11}&\cdots &a_{1n}+b_{1n}\\\vdots &\ddots &\vdots \\a_{m1}+b_{m1}&\cdots &a_{mn}+b_{mn}\end{bmatrix}}}$

Kertolasku^[4]

Tulomatriisi muodostuu ensimmäisen matriisin vaakarivien ja toisen matriisin pystyrivien pistetuloista. Olkoon matriisi A kokoa ${\displaystyle m\times p}$ ja B kokoa ${\displaystyle p\times n}$. Tällöin matriisien A ja B tulo AB on kokoa ${\displaystyle m\times n}$. Nyt ${\displaystyle AB={\begin{bmatrix}\mathbf {a} _{1}^{\operatorname {T} }\cdot \mathbf {b} _{1}&\cdots &\mathbf {a} _{1}^{\operatorname {T} }\cdot \mathbf {b} _{n}\\\vdots &\ddots &\vdots \\\mathbf {a} _{m}^{\operatorname {T} }\cdot \mathbf {b} _{1}&\cdots &\mathbf {a} _{m}^{\operatorname {T} }\cdot \mathbf {b} _{n}\end{bmatrix}}}$ missä kukin ${\displaystyle \mathbf {a} _{i}}$ on matriisin A vaakavektori, ja ${\displaystyle \mathbf {b} _{j}}$ matriisin B pystyvektori. On tärkeää huomata, että matriisin A sarakkeiden määrän täytyy olla sama kuin matriisin B vaakarivien määrä. Muussa tapauksessa laskutoimitus ei ole määritelty.

Esimerkki

${\displaystyle \left({\begin{array}{ccc}3&-1\\5&2\\\end{array}}\right)\left({\begin{array}{ccc}1&4&-3\\0&-2&6\\\end{array}}\right)}$ ${\displaystyle =\left({\begin{array}{ccc}3\cdot 1+(-1)\cdot 0&3\cdot 4+(-1)\cdot (-2)&3\cdot (-3)+(-1)\cdot 6\\5\cdot 1+2\cdot 0&5\cdot 4+2\cdot (-2)&5\cdot (-3)+2\cdot 6\\\end{array}}\right)}$ ${\displaystyle =\left({\begin{array}{ccc}3&14&-15\\5&16&-3\\\end{array}}\right).}$

Tärkeimmät laskusäännöt

Seuraavat laskusäännöt pätevät kaikille matriiseille ${\displaystyle A}$, ${\displaystyle B}$ ja ${\displaystyle C}$, mikäli kyseinen laskutoimitus on määritelty:

• ${\displaystyle \mathbf {A+0=A} }$
• ${\displaystyle \mathbf {A} 0=0\mathbf {A=O} ,\forall [\mathbf {O} ]_{ij}=0}$
• ${\displaystyle \mathbf {A+B=B+A} }$
• ${\displaystyle (\mathbf {A+B)+C=A+(B+C)} }$
• ${\displaystyle c(\mathbf {A+B} )=c\mathbf {A} +c\mathbf {B} }$
• ${\displaystyle 1\mathbf {A=A} }$
• ${\displaystyle \mathbf {A(BC)=(AB)C} }$
• ${\displaystyle c(\mathbf {AB} )=(c\mathbf {A)B} =\mathbf {A} (c\mathbf {B} )}$
• ${\displaystyle \mathbf {A(B+C)=AB+AC} }$
• ${\displaystyle \mathbf {(A+B)C=AC+BC} }$
• ${\displaystyle \mathbf {IA=AI=A} }$
• ${\displaystyle \mathbf {(AB)^{\operatorname {T} }=B^{\operatorname {T} }A^{\operatorname {T} }} }$

Lisäksi tulon määritelmän perusteella eräs tärkeä laskusääntö on: ${\displaystyle AB=(B^{\operatorname {T} }A^{\operatorname {T} })^{\operatorname {T} }}$

On huomattava, että yleisesti ${\displaystyle AB\neq BA}$, so. matriisitulo ei noudata vaihdantalakia.

Determinantti^[5]

Jokaisella neliömatriisilla on determinantti. Neliömatriisin ${\displaystyle A}$ determinantti merkitään:

${\displaystyle \det A={\begin{vmatrix}A\end{vmatrix}}={\begin{vmatrix}a&b&c\\d&e&f\\g&h&i\end{vmatrix}}}$

Matriisin ${\displaystyle A}$ alimatriisi ${\displaystyle A_{ij}}$ saadaan poistamalla matriisista ${\displaystyle i}$:s vaakarivi ja ${\displaystyle j}$:s pystyrivi. Saadun matriisin determinanttia ${\displaystyle \displaystyle \det A_{ij}}$ sanotaan alkion ${\displaystyle a_{ij}}$ alideterminantiksi.

Määritelmä

Determinantin määritelmä voidaan esittää permutaatioiden avulla:

Matriisin ${\displaystyle A=[a_{ij}]_{n\times n}}$ determinantti on

${\displaystyle \det A=\sum _{j_{1},j_{2},j_{3},...,j_{n}}^{}\sigma \left(j_{1},j_{2},j_{3},\ldots ,j_{n}\right)\cdot a_{1j_{1}}\cdot a_{2j_{2}}\cdot a_{3j_{3}}\cdot \ldots \cdot a_{nj_{n}}}$

,jossa ${\displaystyle (j_{1},j_{2},j_{3},\dots ,j_{n})}$ on eräs ${\displaystyle \{1,\dots ,n\}}$:n permutaatio ja summa kulkee kaikkien näiden permutaatioiden ylitse ja

${\displaystyle \sigma \left(j_{1},j_{2},j_{3},...,j_{n}\right)={\begin{cases}1,&{\mbox{jos }}{j_{1},j_{2},j_{3},...,j_{n}}{\mbox{ on parillinen}}\\-1,&{\mbox{jos }}{j_{1},j_{2},j_{3},...,j_{n}}{\mbox{ on pariton}}\end{cases}}}$

Permutaation parillisuus tarkoittaa sitä voiko sen saada parillisella määrällä vaihtoja permutaatiosta {1,2,3,...,n}. esimerkiksi {1,3,2} on pariton, koska se saadaan yhdellä vaihdolla permutaatiosta {1,2,3}, nimittäin vaihtamalla 2:n ja 3:n.

Tämä määritelmä on varsin kehittynyt ja sopii erityisesti determinanttien lukuisten laskusääntöjen osoitukseen. Se ei kuitenkaan sovellu determinantin varsinaiseen laskemiseen, mutta esimerkiksi ${\displaystyle 2\times 2}$ determinantin laskukaavan sillä saa hyvin:

${\displaystyle {\begin{vmatrix}a&b\\c&d\end{vmatrix}}=\sigma (1,2)\cdot a\cdot d+\sigma (2,1)\cdot b\cdot c=a\cdot d-b\cdot c}$

Laskusääntöjä

• ${\displaystyle \det \left(A^{\operatorname {T} }\right)=\det \left(A\right)}$

• ${\displaystyle \det \left(A\cdot B\right)=\det \left(A\right)\cdot \det \left(B\right)}$, jossa A ja B ovat molemmat n ${\displaystyle \times }$ n -matriiseja.

• Jos A:n jokin rivi (tai sarake) on nolla, 1. kohdan nojalla

${\displaystyle \det \left(A\right)=0}$

• Jos A:n rivit (tai sarakkeet) ovat lineaarisesti riippuvia,

${\displaystyle \det \left(A\right)=0}$

• Jos matriisi A₁ saadaan matriisista A kertomalla jokin rivi vakiolla c,

${\displaystyle \det \left(A_{1}\right)=c\cdot \det \left(A\right)}$

• Jos matriisi A on yläkolmio-, alakolmio- tai diagonaalimatriisi, determinantti on kyseisen matriisin diagonaalialkioiden tulo.

• Jos matriisi A₁ saadaan matriisista A vaihtamalla kaksi riviä keskenään,

${\displaystyle \det \left(A_{1}\right)=-\det \left(A\right)}$

Determinantin laskeminen

Edellisten tulosten perusteella voidaan perustella matriisin determinantin laskeminen rekursiivisesti kaavalla:

${\displaystyle \det A=\sum _{k=1}^{n}\left(-1\right)^{i+k}\cdot a_{ik}\cdot A_{ij}\,,\quad A\in \mathbb {R} ^{n\times n}}$

,jossa A_ij on determinantti matriisista, joka saadaan kun poistetaan A:sta i:s rivi ja j:s sarake. Sama operaatio voidaan tehdä mille tahansa sarakkeelle, kuten alla esimerkissä näytetään.

Esimerkki:

${\displaystyle {\begin{aligned}{\begin{vmatrix}1&5&7\\6&0&1\\3&2&0\end{vmatrix}}&=1\cdot {\begin{vmatrix}0&1\\2&0\end{vmatrix}}-5\cdot {\begin{vmatrix}6&1\\3&0\end{vmatrix}}+7\cdot {\begin{vmatrix}6&0\\3&2\end{vmatrix}}\\&=1\cdot \left(0\cdot 0-2\cdot 1\right)-5\cdot \left(6\cdot 0-1\cdot 3\right)+7\cdot \left(6\cdot 2-0\cdot 3\right)=97\end{aligned}}}$

Determinantin määrittäminen näin on varsin tehotonta, koska jo ${\displaystyle 25\times 25}$ matriisin determinantin laskeminen rekursiivisesti vie tietokoneelta 25! laskutoimitusta. Koska jokainen matriisi voidaan saattaa yläkolmiomuotoon tietyillä elementaarisilla rivioperaatioilla, saadaan determinantiksi silloin:

${\displaystyle \det \left(A\right)=c\cdot d_{11}\cdot d_{22}\cdot d_{33}\cdot \ldots \cdot d_{nn}}$

,jossa vakio c määräytyy tehtyjen rivioperaatioiden mukaan ja ${\displaystyle d_{ii}}$ ovat A:sta saadun yläkolmiomatriisin diagonaalialkio. Rivioperaatioiden vaikutus c:hen näkyy alla:

1. Kun vaihdetaan kahta riviä aikaisempi vakiokertoja: ${\displaystyle c=-1c_{0}}$.
2. Kun lisätään toinen rivi kerrottuna vakiolla: ${\displaystyle c=c_{0}}$.
3. Kun kerrotaan rivi vakiolla k: ${\displaystyle c=kc_{0}}$.

Kohta kolme on epäolennainen, koska matriisien rivejä ei tarvitse kertoa.

Alkion komplementti

määritellään alkion ${\displaystyle a_{ij}\,\!}$ komplementti eli kofaktori

${\displaystyle C_{ij}=(-1)^{i+j}\det A_{ij}\,\!}$.

Matriisin ${\displaystyle A=(a_{ij})\,\!}$ adjungoitu matriisi saadaan, kun alkiot korvataan niiden komplementilla ja saatu matriisi lopuksi transponoidaan. Merkitään

${\displaystyle \operatorname {adj} A={\begin{bmatrix}C_{11}&\cdots &C_{1n}\\\vdots &\ddots &\vdots \\C_{n1}&\cdots &C_{nn}\end{bmatrix}}^{\operatorname {T} }}$.

Determinantin käyttäminen

Neliömatriisia ${\displaystyle A}$ sanotaan singulaariseksi, jos ${\displaystyle \det A=0\,\!}$. Jos ${\displaystyle \det A\neq 0}$, matriisi on ei-singulaarinen (=säännöllinen).

Ei-singulaariselle matriisille ${\displaystyle A}$ pätee

${\displaystyle A\left({\frac {1}{\det A}}\operatorname {adj} A\right)=I}$ ja ${\displaystyle \left({\frac {1}{\det A}}\operatorname {adj} A\right)A=I}$.

Tulosta käytetään määrittelemään matriisin käänteismatriisi.

Matriisit ja lineaarikuvaukset

Jokaista äärellis­ulotteista lineaarikuvausta ${\displaystyle \mathbb {R} ^{n}\to \mathbb {R} ^{m}}$ vastaa tietty ${\displaystyle m\times n}$ kokoinen matriisi. Matriisin sarakkeiden lukumäärä on lähtö­avaruuden vektorien ulottuvuus ja rivien lukumäärä vastaavasti kuvaus­avaruuden vektorien ulottuvuus. Matriisin kukin sarake osoittaa sen kuvaus­avaruuden vektorin, joksi jokin lähtö­avaruuden kanta­vektoreista kuvautuu. Muut vektorit kuvataan kuvaus­avaruuteen kertomalla se kaikkien matriisin rivien kanssa sisätulolla.

Jos lähtö- ja kuvausavaruuden ulottuvuus on sama, matriisi on neliömatriisi. Jos lineaari­kuvauksen matriisi on kääntyvä neliömatriisi, lineaarikuvaukselle on olemassa käänteisfunktio. Käänteiskuvaus on matriisin käänteismatriisi.^[6]

Lineaariset yhtälöryhmät

Matriisit ovat yleinen tapa kuvata lineaarisia yhtälöryhmiä. Lineaarinen yhtälöryhmä, jossa on ${\displaystyle m}$ ehtoa ja ${\displaystyle n}$ tuntematonta muuttujaa, on muotoa:

a₁₁x₁ + a₁₂x₂ + … + a_1nx_n = b₁

a₂₁x₁ + a₂₂x₂ + … + a_2nx_n = b₂

    :

    :

a_m1x₁ + a_m2x₂ + … + a_mnx_n = b_m,

Sama voidaan esittää matriisilla ${\displaystyle A_{m\times n}}$ ja ${\displaystyle n}$-pituisilla vektoreilla ${\displaystyle \mathbf {x} }$ ja ${\displaystyle \mathbf {b} }$ lyhyesti muodossa ${\displaystyle A\mathbf {x} =\mathbf {b} }$:

${\displaystyle {\begin{bmatrix}a_{11}&a_{12}&\cdots &a_{1n}\\a_{21}&a_{22}&\cdots &a_{2n}\\\vdots &\vdots &\ddots &\vdots \\a_{m1}&a_{m2}&\cdots &a_{mn}\end{bmatrix}}{\begin{bmatrix}x_{1}\\x_{2}\\\vdots \\x_{n}\end{bmatrix}}={\begin{bmatrix}b_{1}\\b_{2}\\\vdots \\b_{m}\end{bmatrix}}}$

Aukikirjoitettuna tämä yhtälö vastaa alkuperäistä yhtälöryhmää.

Matriisin singulaarisuus ja säännöllisyys

Neliömatriisi ${\displaystyle A_{n\times n}}$ on säännöllinen eli kääntyvä mikäli on olemassa matriisi ${\displaystyle B_{n\times n}}$ siten että ${\displaystyle AB=I_{n\times n}}$ ja ${\displaystyle BA=I_{n\times n}}$. Muussa tapauksessa matriisi ${\displaystyle A}$ on singulaarinen. Matriisia ${\displaystyle B}$ kutsutaan matriisin ${\displaystyle A}$ käänteismatriisiksi, ja sitä merkitään symbolilla ${\displaystyle A^{-1}}$. Säännölliset ${\displaystyle n\times n}$-matriisit yhdessä skalaarilla kertomisen kanssa muodostavat renkaan yhteen- ja kertolaskun suhteen jota merkitään ${\displaystyle GL_{n}}$. Neliömatriisi voidaan kääntää esimerkiksi Gaussin algoritmilla.

Oletetaan että lineaarisessa yhtälöryhmässä ${\displaystyle A_{n\times n}\mathbf {x} =\mathbf {b} }$ on ${\displaystyle n}$ ehtoa ja tuntematonta muuttujaa, eli siis ${\displaystyle A}$ on ${\displaystyle n\times n}$ neliömatriisi. Matriisin ${\displaystyle A_{n\times n}}$ säännöllisyys tai singulaarisuus kertoo oleellisia asioita yhtälöryhmän mahdollisista ratkaisuista. Mikäli ${\displaystyle A}$ on säännöllinen, on yhtälöryhmällä täsmälleen 1 vastaus, olipa vektori ${\displaystyle \mathbf {b} }$ mikä hyvänsä. Mikäli ${\displaystyle A}$ on singulaarinen, on yhtälöryhmällä joko äärettömän monta ratkaisua tai ei yhtään, riippuen vektorin ${\displaystyle \mathbf {b} }$ arvosta.

Hyödyllinen tulos neliömatriiseille on että matriisi ${\displaystyle A}$ on säännöllinen jos ja vain jos ${\displaystyle A\mathbf {x} =\mathbf {0} \Leftrightarrow \mathbf {x} =\mathbf {0} }$.

Lähteet

Kirjallisuutta

• Kivelä, Simo K.: Algebra ja geometria. Espoo: Otatieto, 1989. ISBN 951-672-103-6.
• Kivelä, Simo K.: Matriisilasku ja lineaarialgebra. Helsinki: Otatieto, 1984. ISBN 951-671-368-8.
• Pitkäranta, Juhani: Calculus Fennicus. Helsinki: Avoimet oppimateriaalit ry, 2015. ISBN 978-952-7010-12-9, ISBN 978-952-7010-13-6 (pdf).

Aiheesta muualla

• Matriisien kertolasku eli matriisitulo