SivistyssanakirjaSynonyymisanakirjaVastauksetKääntäjäWikipedia-tietosanakirja

kolekalsiferoli

D3-vitamiini eli kolekalsiferoli.

D-vitamiini on ihmisen tarvitsema rasvaliukoinen vitamiini, todellisuudessa hormonin esiaste[1]. D-vitamiinin muotoja ovat D1, D2 eli ergokalsiferoli (C28H44O) ja D3 eli kolekalsiferoli (C27H44O), D4 ja D5. Ihminen pystyy itsekin tuottamaan D-vitamiinia (D3) riittävässä auringonvalossa UVB-säteilyn vaikutuksesta.selvennä

D-vitamiini on sekosteroidi, jonka esimuotoa muodostuu ihossa ja jota saadaan ruoasta. D-vitamiinin vaikutukset välittyvät vitamiinireseptorin (VDR) kautta. Reseptoreita on kaikissa soluissa, myös keskushermostossa. Useat kliiniset ja kokeelliset tulokset osoittavat, että D-vitamiini vaikuttaa myös aivojen toimintaan.lähde?

D-vitamiinin riittävä saanti on yhdistetty perinteisesti kalsiumin ja luuston aineenvaihduntaan, mutta viimeaikaiset tutkimukset osoittavat D-vitamiinilla olevan laajempia vaikutuksia terveyteen: sydän- ja verisuonitaudit[2], syöpätaudit, MS-tauti, fibromyalgia, reumataudit, metabolinen oireyhtymä[3] ja tyypin 2 diabetes ynnä muut.[4][5].

D-vitamiinia saadaan kalaöljystä, kalasta, maitovalmisteista, kananmunasta ja sienistä, ja sitä on Suomessa nykyisin lisättynä vitaminoiduissa margariineissa ja kevytrasvoissa, vähärasvaisessa maidossa sekä pikkulasten velleissä ja äidinmaidonkorvikkeissa[6].

Vaikutus elimistössä

D3- ja D2-vitamiinin esiasteet hydroksyloituvat maksassa ja munuaisissa ja muodostavat 25-hydroksivitamiini D:tä (25(OH)D), joka on D-vitamiinin epäaktiivinen ”varastomuoto”, sekä biologisesti aktiivista 1,25-dihydroksivitamiini D:tä (1,25(OH)2D). D-vitamiini vaikuttaa fosforin ja kalsiumin aineenvaihduntaan hormonin tavoin. Sen tehtävä on pitää veren kalsium- ja fosfaattipitoisuudet oikeina parantamalla niiden imeytymistä.

Tutkimuksia terveysvaikutuksista

D-vitamiinin riittävä saanti on yhdistetty perinteisesti kalsiumin ja luuston aineenvaihduntaan, mutta viimeaikaiset tutkimukset osoittavat D-vitamiinilla olevan laajempia vaikutuksia terveyteen: sydän- ja verisuonitaudit[2], syöpätaudit, MS-tauti, fibromyalgia, reumataudit, metabolinen oireyhtymä[3] ja tyypin 2 diabetes ym.[4][5].

Luotettavimpana pidetään lume- ja koeryhmiin perustuvia tutkimuksia (sokkotutkimus).[7] Väestötutkimukset ovat epäluotettavampia, koska niissä kaikkia muita muuttujia ei voida vakioida.[7] D-vitamiinien mahdollinen hyödyllisyys vaatii vielä lisää tutkimusta.[8]

D-vitamiinin hyödyistä muulle kuin luustolle on JAMA:n mukaan heikosti näyttöä, ja pohjoisessa elävillekin suositellaan seerumiarvoa 20 ng/ml (JAMA 2015). JAMA toteaa että tutkimusnäyttö ei ole riittävää, väestötutkimukset ovat epäluotettavia, eikä täyttä konsensusta asiasta ole.[9]

Esimerkiksi D-vitamiinilisä lisäsi vanhusten kaatumisia yhdessä tutkimuksessa, vähensi muutamassa ja oli neutraali useimmissa.[8] Siksi Annals of the Internal Medicine -tiedelehti toteaa, että vaikka D-vitamiinilisiä käytetään laajalti, ei ole todistettu, että hyödyt ylittävät haitat.[8] Viitatussa tutkimuskatsausartikkelissa U.S. Preventive Services Task Force (USPSTF) suositteli, että D-vitamiinilisiä ei normaalien aikuisten (tai vaihdevuodet ohittaneiden naisten) pitäisi käyttää, mutta tämä ei koskenut murtumista, osteoporoosista tai D-vitamiinivajeesta kärsiviä.[10] Tämä ei koskene pohjoisempia maita. Pohjoismainen suositus nousi vuoden 2013 lopussa 10 µg:aan päivässä (400 IU)[1].

Kuolleisuus

Cambridgen yliopistossa 2014 tehdyn tutkimuksen mukaan kuolleisuus on vähäisin, kun D-vitamiinia on veressä vähintään 90 nmol/l.[11]

38 772 ikääntyvän amerikkalaisnaisen suomalais-amerikkalaisessa väestötutkimuksessa vain kalsium oli yhteydessä kuolleisuuden vähenemiseen, moni muu aine lisääntymiseen, D-vitamiini oli neutraali.[12][13]

Ruotsalaistutkimuksessa 29 000:n eteläruotsalaisen 25–64-vuotiasta naisen elämää on seurattu 20 vuoden ajan. Tulosten mukaan niillä jotka välttelevät auringonottoa kokonaan, on kaksinkertainen riski kuolla ennenaikaisesti auringonottajiin verrattuna. Tutkijoiden mukaan todennäköisin syy on D-vitamiinin puutos. Suurin osa kuoli sydän- ja verisuonitauteihin tai aivohalvaukseen. Tutkimuksessa otettiin huomioon muut tekijät, kuten ylipaino, tupakointi, liikunta, alkoholinkäyttö, talous ja koulutus. Muiden tekijöiden huomioiminen on kuitenkin ongelmallista ja tutkijat selvittävät muitakin mahdollisia selityksiä.[14]

Infektiot

Ylähengitysteiden tulehdukset

D-vitamiinin vaje näyttäisi olevan yhteydessä riskiin saada ylähengitysteiden tulehduksia, myös keuhkokuume. Veren D3-vitamiinitasoltaan alimman kolmanneksen kuopiolaisilla näyttäisi olevan 2,5-kertainen keuhkokuumeen riski.[15]

Useat tutkimukset ovat viitanneet siihen, että riittävät veren D-vitamiinipitoisuudet voivat ehkäistä flunssaa[16]. Vuonna 2010 tehdyssä satunnaistetussa kaksoissokkotutkimuksessa 334 japanilaisella koululaisella kaksi kertaa päivässä annettu D-vitamiinilisä vähensi merkittävästi A-tyypin influenssan riskiä[17]. 250 mongolialaisella lapsella vuonna 2010 tehdyssä tutkimuksessa, jossa koehenkilöiden D-vitamiinin lähtötasot olivat matalat, päivittäiset D-vitamiinilisät puolittivat hengitystieinfektioiden riskin[18]. Mutta kun lähtötasot ovat suhteellisen korkeat ja annostelu kuukausittaista, D-vitamiinilisistä ei ole todettu olevan hyötyä flunssien ehkäisyssä. Vuonna 2012 julkaistu satunnaistettu plasebokontrolloitu tuplasokkotutkimus osoitti, etteivät kuukausittaiset suuret D-vitamiiniannokset vähentäneet hengitystieinfektioiden määrää tai vakavuutta, kun koehenkilöiden seerumin D-vitamiinipitoisuuden taso nostettiin 72 nmol/l:sta yli 120 nmol/l:n.[19]

Verenkierron infektiot

Sairaalassa saadut verenkierron infektiot ovat 2 100 potilasta kattaneen yhdysvaltalaistutkimuksen mukaan noin kaksi kertaa yleisempiä potilailla, joiden veren D-vitamiinipitoisuus on alle 25 nmol/l ennen sairaalahoitoa. Tämä havaittiin verrattuna potilaisiin, joiden veren D-vitamiinipitoisuus on yli 70 nmol/l.[20]

Luusto

D3-vitamiinin puute aiheuttaa lapsilla riisitautia, koska elimistö ei puutteesta johtuen pysty tuottamaan tarpeeksi kalsitriolia. Kalsiumionien imeytyminen suolistosta vähenee ja kalsiumsuolojen varastoituminen luukudoksen perusaineeseen eli matriksiin vähenee. Aikuisilla D3-vitamiinin puute pienentää luuston kalsiumpitoisuutta, koska veren pieni kalsiumpitoisuus lisää kalsiumaineenvaihduntaa säätelevän lisäkilpirauhashormonin eritystä. Seurauksena on osteomalasia eli luun pehmeneminen.[21]

D-vitamiinin lievä ja pitkään kestävä liian vähäinen saanti heikentää kalsiumin imeytymistä, mikä edesauttaa osteoporoosia.

Lancet-lehdessä julkistettu meta-analyysi (2013) totesi, että kotonaan asuville aikuisille ei kannata rutiinisti antaa D-vitamiinilisää osteoporoosin estämiseksi, ellei heillä ole erityisiä riskitekijöitä.[22]

Diabetes

D-vitamiini voi vähentää riskiä sairastua tyypin 2 diabetekseen[23]. Kansanterveyslaitoksen tutkijat seurasivat 17 vuotta noin 4 000 suomalaisen naisen ja miehen terveydentilaa. Niillä henkilöillä, joiden veressä oli eniten D-vitamiinia, oli 40 % pienempi sairastumisriski verrattuna niihin, joiden veressä vitamiinia oli vähiten.

Itä-Suomen yliopiston 71 diabeteksen esiasteesta kärsivän 60–65-vuotiaan suomalaisen sokkotutkimuksessa (Plos One) 80 µg:n annos oli parempi kuin 40 µg:n annos, joka puolestaan oli lumelääkettä parempi. Annoksista hyötyi kuitenkin vain puolet potilaista, ehkä muilla oli muutenkin tarpeeksi D-vitamiinia.[24][25]

Syöpä

Maailman terveysjärjestön (WHO:n) syöväntutkimuslaitos IARC Lyonissa analysoi 18 suurta D-vitamiinitutkimusta, joihin oli osallistunut 57 311 ihmistä[26]. Heidän terveydentilaansa oli seurattu lähes kuusi vuotta. Sinä aikana 4 777 heistä kuoli. D-vitamiinia ravintolisänä käyttäneiden kuolleisuus oli kahdeksan prosenttia pienempi kuin muiden. D-vitamiinilisän päiväannos vaihteli 7,5:stä 50 µg:aan; keskimäärin se oli 14 µg. D-vitamiinilisää käyttävien ihmisten veressä oli 1,5–5,2 kertaa enemmän tätä vitamiinia kuin muilla[27].

Sydän- ja verisuonitaudit

2100 suomalaisaikuista kattaneen tutkimuksen mukaan liian vähän D-vitamiinia lapsena saavat saattavat sairastua sydän- ja verisuonitauteihin muita todennäköisemmin. Riskit näkyvät valtimoissa jo 30–45-vuotiaana.[28]

Sydämen vajaatoiminta

Vuoden kestäneessä kokeessa 239 sydämen vajaatoimintapotilasta sai päivittäin 100 µg:n annoksen D3-vitamiinia tai lumevalmistetta. Tutkimuksen alkaessa kaikkien osallistujien D-vitamiinipitoisuudet olivat alle suositusten. Kävelytesteissä D-vitamiini ei lisännyt potilaiden fyysistä toimintakykyä, mutta paransi mahdollisesti sydänlihaksen toimintaa ejektiofraktiolla mitattuna. Tutkijat toteavat raportissaan että lisätutkimuksia tarvitaan.[29]

Astma

Lontoon King’s Collegessa tehdyn tutkimuksen mukaan D-vitamiini lisää keuhkoissa tulehdusta vaimentavan tulehdussytokiinin, interleukiini 10:n (IL10:n) tuotantoa. Silloin astman oireet vähenevät, jopa sellaisilla potilailla, joihin kortisoni (deksametasoni) ei ole tehonnut[30]. IL10 on geeni, joka koodaa pääasiassa monosyyttien – ja jossakin määrin T-lymfosyyttien – tuottamaa proteiinia. Tällä sytokiinilla on monimuotoisia (pleiotrooppisia) vaikutuksia immuunijärjestelmän toiminnassa ja erityisesti tulehduksen vaimennuksessa. Astmapotilaan keuhkoissa vallitsee yhtäältä IL10:n puutetta ja toisaalta IL1:n ja IL8:n ylituotantoa, mikä lisää tulehdusta[31]. D-vitamiinin käyttö vähentää myös astmasumutteiden aiheuttamaa luukadon riskiä. Runsas D-vitamiinin saanti vähentää myös kalsiumin tarvetta; kalkkia ei silloin välttämättä tarvittane edes suositeltua 800 mg/vrk.[32]

Neurologia

MS-tauti

Veren korkea D-vitamiinipitoisuus, etenkin alle 20-vuotiaana, voi vähentää 70 % MS-taudin riskiä verrattuna pieneen veren D-vitamiinipitoisuuteen[33]. Harvardin yliopiston tutkijat analysoivat veren D-vitamiinin määrän 257 henkilöltä, joille oli asetettu MS-diagnoosi vuosina 1992–2004. Korkea D-vitamiinipitoisuus osoittautui suojaavaksi tekijäksi. Täytyy kuitenkin muistaa ettei kyseessä ole välttämättä aina syy-seuraussuhde, D-vitamiinipitoisuus voi olla alhainen taudin vuoksi, eikä se siis ole välttämättä taudin syy tai sen riski.[34]

Dementia ja Alzheimerin tauti

Brittitutkimuksessa seurattiin 1 700 tervettä 65-vuotiasta kuuden vuoden ajan, tutkimuksen aikana 170 heistä sairastui dementiaan. D-vitamiinin puutos voi liittyä jopa kaksinkertaiseen dementia- ja Alzheimerin taudin riskiin. Tutkimuksen tuloksista on kuitenkin vaikea päätellä liittyykö dementia D-vitamiinivajeeseen vai laskevat vitamiinitasot kehittymässä olevan sairauden myötä.[35][36]

Vanhusten kognitiiviset toiminnot

Vanhusten D-vitamiinin puute on yleistä, ja se saattaa lisätä ennenaikaisen laitoshoidon tarvetta.[37] Yli 65-vuotiaita koskevassa seurantatutkimuksessa todettiin että elimistön vähäinen D-vitamiinimäärä on yhteydessä kognitiivisten toimintojen heikkenemiseen.[38]

D-vitamiinin ja lihomisen välinen yhteys

Lihominen johtaa D-vitamiinitason laskuun, painon pudottaminen D-vitamiinitason nousuun. Ylipainoisille suositellaan D-vitamiinilisän ottamista. [39]

Elimistön tulehdustilat

Matala D-vitamiinitaso yhdistyy lähes kaikkiin tulehduksellisiin sairauksiin. D-vitamiinilla on useita tehtäviä immuuni- eli puolustusjärjestelmän toiminnassa, aktiivisen D-vitamiinin tarve kasvaa, kun elimistössä on tulehdustila.[39]

Raskaus

Essexin yliopiston tutkimuksessa selvitettiin 8 550 iältään 10–16-vuotiaan koululaisen urheilullisuutta. Loka-, marras- ja joulukuussa syntyneet lapset ovat liikunnassa kestävämpiä ja voimakkaampia kuin keväällä tai kesällä syntyneet. Tutkijat selittävät eroa sillä, että syksyllä syntyneet lapset ovat saaneet runsaasti D-vitamiinia raskauden loppuvaiheen kesäkuukausina.[40][41]

Synnytys

D-vitamiinitasot romahtavat vain tunneissa synnytyksen jälkeen, palautuakseen hitaasti seuraavien kuukausien aikana. D-vitamiinilisän ottamista suositellaan synnytyksen jälkeen.[39]

Leikkaukset

D-vitamiinitasot romahtavat vain tunneissa leikkauksien kuten polvileikkauksen jälkeen, palautuakseen hitaasti seuraavien kuukausien aikana. D-vitamiinilisän ottamista suositellaan leikkausten jälkeen.[39]

Saanti ja lähteet Suomessa

Rasvaiset kalat, kuten lohi, ovat luontaisia D-vitamiinin lähteitä.

D-vitamiinin metaboliitin kalsidiolin pitoisuus seerumissa oli suomalaisilla vuonna 2012 keskimäärin 45,3 nmol/l.[42]

Suomessa D-vitamiinin saanti on keskimäärin naisilla 5,2 µg/vrk ja miehillä 7,1 µg/vrk, mikä on vähemmän kuin valtion ravitsemusneuvottelukunnan suosittelema määrä. Suomalaiset saavat D-vitamiinia eniten kalaruoista, maitovalmisteista ja margariinista.[43]

Kymmenen suomalaisprofessorin otoksesta lääketieteen professorit kertoivat syövänsä D-vitamiinia 20–40 µg päivässä, ravitsemustieteilijät 7,5–10 µg (tammikuu 2013).[7] Tuolloin suositus oli vielä 7,5 µg.[7]

Auringonvalo

Tropiikissa D-vitamiinin puutetta ei käytännössä esiinny, koska auringonvaloa on runsaasti kaikkina vuodenaikoina. Auringosta tuleva UVB-säteily muuttaa ihon 7-dehydrokolesterolia D3-vitamiinin esiasteeksi. 15 minuutin viettäminen auringossa kolmesti viikossa riittää D-vitamiinin saamiseksi. Suomessakin auringonvalo on kesällä merkittävin D-vitamiinin lähde, mutta talvella Suomessa ei ole mahdollista saada riittävästi UV-säteilyä D-vitamiinin tarpeen tyydyttämiseksi. Kesälläkin D-vitamiinin saanti jää usein puutteelliseksi, jos henkilö ei oleskele paria kertaa viikossa noin 15–30 minuuttia ulkona auringon ollessa korkeimmillaan.[44] Aurinko on keskikesällä korkeimmillaan Suomessa noin kello 13.20.[45]

Ravinto

Suomalaiset ovat perinteisesti saaneet 90 % ravinnon D-vitamiinista kalasta ja kalatuotteista sekä ravintorasvoista. Suomalaiset metsäsienet sisältävät D-vitamiinia, kantarellit suunnilleen yhtä paljon kuin silakka.[46][47] Metsäsienissä D-vitamiini on vähemmän tehokasta D2-muotoa.

Ruokavalmisteisiin lisätty D-vitamiini

Koska D-vitamiinin saanti ravinnosta on ollut niukkaa, maitoihin ja muihin nestemäisiin maitovalmisteisiin on Suomessa vuodesta 2003 lähtien lisätty D-vitamiinia. Silti edelleen noin 20 prosentilla suomalaisista esiintyy D-vitamiinipuutosta[48]. D-vitamiinia ei lisätä luomumaitoon eikä eräisiin piimävalmisteisiin.[49]

Lisäravinteet

Koska D-vitamiinista kuitenkin on yleisesti ollut puutetta, on saannin turvaamiseksi jo kauan käytetty myös erilaisia lääkevalmisteita ja lisäravinteita kuten D-vitamiinipillereitä ja kalanmaksaöljyä.

D-vitamiinisuosituksia

Valtion ravitsemusneuvottelukunnan D-vitamiinin vähimmäissaantisuositus on Suomessa 10 µg/vrk sekä lapsille että aikuisille. Yli 60-vuotiaiden saantisuositusta on nostettu 20 µg:aan ympäri vuoden. Lisäksi ympärivuotista D-vitamiinilisää suositellaan kaikille alle 18-vuotiaille. Etenkin lapsuus- ja nuoruusiän voimakkaan kasvun aikana on vanhempien vastuulla huolehtia lapsen riittävästä D-vitamiinin saannista. Raskaana oleville ja imettäville äideille suositellaan D-vitamiinivalmistetta 10 µg/vrk ympäri vuoden. Myös paljon sisällä oleville suositellaan D-vitamiinivalmisteita[50].

Pohjoismainen suositus nostettiin 10 µg:aan vuonna 2013.[51]

Valtion ravitsemusneuvottelukunta on määritellyt suurimmaksi hyväksyttäväksi päiväsaanniksi aikuiselle 100 µg/vrk,[50]. Euroopan elintarviketurvallisuusvirasto (EFSA) määrittelee aikuisten ja nuorten turvallisen päivittäisen käytön ylärajaksi 100 µg/vrk ja 1–10-vuotiaiden lasten rajaksi 50 µg/vrk.[52].

Kansanterveyslaitoksen emeritusprofessorin Antti Aron mukaan aikuinen ihminen sietää haitatta D-vitamiinia jopa yli 100 µg/vrk, lapsille suositeltua annosta 25 µg/vrk ei tulisi ylittää[53]. Amerikkalaisen ja kanadalaisen arvion mukaan aikuiselle turvallinen päiväannos (Tolerable Upper Intake Level) jatkuvassa käytössä on peräti 250 µg[54]. Kerta-annoksena 2,5 mg (2 500 µg) on turvallinen ja se voi antaa suojaa muun muassa tuberkuloosia vastaan[55][56].

Liikasaannin riskit ja haittavaikutukset

D-vitamiinin liikasaannin riskiä ei Suomessa juuri ole, sillä riittävän ja turvallisen saannin alue on melko laaja (aikuisilla 7,5–50 μg/päivä) ja sen saanti luonnollisista lähteistä on Suomessa vähäistä. Ainoastaan samanaikaisesti lisäravinteita runsaasti käyttävät voivat eri lähteistä saada niitä liikaa.[57] Liikasaanti lisää luun hajoamista ja suurentaa liiaksi veren kalsiumpitoisuutta. Kalsiumsuoloja voi saostua kudoksiin ja voi aiheutua sydän- ja hermostoperäisiä oireita. Vaikeimmillaan voi kehittyä munuaisten vajaatoiminta, ja myrkytys voi johtaa jopa kuolemaan.[58]

Lähteet

Viitteet

  1. ↑ a b Susanna Ekfors: D-vitamiini – paljonko on tarpeeksi? Yle, Akuutti. 16.2.3015. Viitattu 15.3.2015.
  2. ↑ a b Wang, T. J., Pencina, M. J., S.L. Booth SL ym.. Vitamin D Deficiency and Risk of Cardiovascular Disease. Circulation January 2008, doi:10.1161/CIRCULATIONAHA.107.706127
  3. ↑ a b Botella-Carretero, J. I., Alvarez-Blasco F., Villafruela, J. J. ym. Vitamin D deficiency is associated with the metabolic syndrome in morbid obesity. Clinical Nutrition 2007;26(5):573-80
  4. ↑ a b Antti Aro. D-vitamiini – monivaikutteinen hormoni. Duodecim 2005;121:1749–54
  5. ↑ a b Heaney, R. P., Nutrition, chronic disease, and the problem of proof. Editorial. American Journal of Clinical Nutrition 2006;84(3(471-472)
  6. ↑ D-vitamiini Osteoporoosiliitto. Viitattu 17.9.2010.
  7. ↑ a b c d Kiista D-vitamiinista jakaa asiantuntijat kahteen leiriin, Jani Kaaro, HS Tiede 19.1.2013.
  8. ↑ a b c Enough Is Enough: Stop Wasting Money on Vitamin and Mineral Supplements, Eliseo Guallar, MD, DrPH; Saverio Stranges, MD, PhD; Cynthia Mulrow, MD, MSc, Senior Deputy Editor; Lawrence J. Appel, MD, MPH; and Edgar R. Miller III, MD, PhD. Annals of the Internal Medicine, editorial, 17.12.2013.
  9. ↑ Manson JE, Bassuk SS. Vitamin D Research and Clinical Practice: At a Crossroads. JAMA. Published online February 19, 2015. doi:10.1001/jama.2015.1353.
  10. ↑ Vitamin D and calcium supplementation to prevent fractures in adults: U.S. Preventive Services Task Force recommendation statement, Moyer VA; U.S. Preventive Services Task Force*. Ann Intern Med. 2013 May 7;158(9):691-6. doi: 10.7326/0003-4819-158-9-201305070-00603. Abstract.
  11. ↑ D-vitamiinista uusi tutkimus: Voi pidentää elinikää, Iltalehti 23.9.2014
  12. ↑ Monipuolisen ja kasvispainotteisen ruokavalion etuja ei voi korvata ravintolisillä, THL, 12.10.2011.
  13. ↑ Dietary supplements and mortality rate in older women: the Iowa Women's Health Study, Mursu J et al. Arch Intern Med. 2011 Oct 10;171(18):1625-33. doi: 10.1001/archinternmed.2011.445. Abstract.
  14. ↑ Tutkimus: Auringon välttelijöillä kohonnut riski kuolla ennenaikaisesti Yle Uutiset. Viitattu 12.11.2016.
  15. ↑ Tutkimus: Matala D-vitamiinitaso voi altistaa keuhkokuumeelle, Helsingin Sanomat 24.4.2013.
  16. ↑ D-vitamiinilisä ei ehkä torjukaan flunssaa 2.10.2010. Tiede.fi. Viitattu 5.10.2012.
  17. ↑ Mitsuyoshi Urashima, Takaaki Segawa, Minoru Okazaki, Mana Kurihara, Yasuyuki Wada, Hiroyuki Ida: Randomized trial of vitamin D supplementation to prevent seasonal influenza A in schoolchildren 2010. AJCN. Viitattu 5.10.2012.
  18. ↑ Vitamin D supplementation can decrease risk of respiratory infections in children 20.8.2012. Eurekalert. Viitattu 5.10.2012.
  19. ↑ Jama
  20. ↑ Sadeq A. Quraishi, Augusto A. Litonjua, Takuhiro Moromizato, Fiona K. Gibbons, Carlos A. Camargo, Edward Giovannucci: Association between prehospital vitamin D status and hospital-acquired bloodstream infections The American Journal of Clinical Nutrition. 1.10.2013. Viitattu 12.11.2016. (englanniksi)
  21. ↑ Haug, Sand, Sjaastad: Ihmisen fysiologia, s. 220-221. Helsinki: WSOY, 1999. ISBN 978-951-0-19882-7.
  22. ↑ Effects of vitamin D supplements on bone mineral density: a systematic review and meta-analysis, Reid, Ian R et al., The Lancet, Volume 383, Issue 9912, 146-155.
  23. ↑ Mattila, C., Knekt, P., Männistö, S., ym. Serum 25-Hydroxyvitamin D Concentration and Subsequent Risk of Type 2 Diabetes Diabetes Care 30: 2569-2570
  24. ↑ Tutkimus: D-vitamiinilisän hyöty yksilöllistä, Helsingin Sanomat, 13.8.2013.
  25. ↑ Primary Vitamin D Target Genes Allow a Categorization of Possible Benefits of Vitamin D3 Supplementation, Carsten Carlberg et al., Plos One July 29, 2013DOI: 10.1371/journal.pone.0071042.
  26. ↑ Autier, P. ja Gandini, S., Vitamin D Supplementation and Total Mortality: A Meta-analysis of Randomized Controlled Trials. Arch Intern Med. 2007;167:1730-1737
  27. ↑ Giovannucci, E., Can Vitamin D Reduce Total Mortality? Editorial. Arch Intern Med. 2007;167:1709-1710
  28. ↑ D-vitamiinin vähyys lapsuudessa saattaa suurentaa aikuisiän sydänriskejä Yle Uutiset. Viitattu 12.11.2016.
  29. ↑ Klaus K. Witte, MDa, Rowena Byrom, John Gierula, Maria F. Paton, Haqeel A. Jamil, Judith E. Lowry, Richard G. Gillott, Sally A. Barnes, Hemant Chumun, Lorraine C. Kearney, John P. Greenwood, Sven Plein, Graham R. Law, Sue Pavitt, Julian H. Barth, Richard M. Cubbon, Mark T. Kearney: Effects of Vitamin D on Cardiac Function in Patients With Chronic HF : The VINDICATE Study Journal of the American College of Cardiology. 7.6.2016. Viitattu 12.11.2016.
  30. ↑ Xystrakis, E., Kusumakar. S., Boswell, S. ym. Reversing the defective induction of IL-10-secreting regulatory T cells in glucocorticoid-resistant asthma patients. The Journal of clinical investigation, doi: 10.1172/JCI21759 8.12.2005
  31. ↑ Jussi Karjalainen, Genetic and environmental influence of asthma and related phenotypes. The effect of profession and inflammatory cytogene genes IL1A, IL1B and IL10. Väitöskirja 2003.
  32. ↑ Steingrimsdottir L., Gunnarsson, O., Indridason, O. S. ym. Relationship Between Serum Parathyroid Hormone Levels, Vitamin D Sufficiency, and Calcium Intake JAMA. 2005;294:2336-2341
  33. ↑ Munger, K., Levin, L. I., Hollis, B. W. ym., Serum 25-Hydroxyvitamin D Levels and Risk of Multiple Sclerosis JAMA. 2006;296:2832-2838
  34. ↑ mpkb.org
  35. ↑ Thomas J. Littlejohns, William E. Henley, Iain A. Lang, Cedric Annweiler, Olivier Beauchet, Paulo H. M. Chaves: Vitamin D and the risk of dementia and Alzheimer disease Neurology. 6.8.2014. Viitattu 12.11.2016. (englanniksi)
  36. ↑ D-vitamiinivaje voi johtaa dementiaan Yle Uutiset. Viitattu 12.11.2016.
  37. ↑ Visser, M., Deeg, D. J. H., Puts, M. T. E. ym.. Low serum concentrations of 25-hydroxyvitamin D in older persons and the risk of nursing home admission. American Journal of Clinical Nutrition 2006;84(3) 616-622
  38. ↑ D-vitamiinin puute voi heikentää iäkkäiden älyllisiä toimintoja Yle.fi/Uutiset. 2.8.2010. Viitattu 2.8.2010.
  39. ↑ a b c d D-vitamiinin ja lihomisen välillä on yhteys Iltalehti 30.9.2016
  40. ↑ Tutkimus: Syksyllä syntyneet lapset päihittävät keväällä syntyneet liikunnassa Yle Uutiset. Viitattu 12.11.2016.
  41. ↑ G. Sandercock, A. Ogunleye, D. Parry, D. Cohen, M. Taylor, C. Voss: Athletic Performance and Birth Month: Is the Relative Age Effect More than just Selection Bias? International Journal of Sports Medicine. 1.11.2014. Viitattu 12.11.2016. (englanniksi)
  42. ↑ Jääskeläinen T, Knekt P, Marniemi J, Sares-Jäske L, Männistö S, Heliövaara M, Järvinen R.: Vitamin D status is associated with sociodemographic factors, lifestyle and metabolic health. 27.4.2012. PubMed. Viitattu 4.10.2012.
  43. ↑ Paturi, M Tapanainen H, Reinivuo H, Pietinen P (toim.): Finravinto 2007 -tutkimus 2008. Kansanterveyslaitos. Viitattu 10.10.2008.
  44. ↑ Suomalaisilla pulaa D-vitamiinista kesälläkin, Yle.fi/ Uutiset
  45. ↑ Timeanddate.com
  46. ↑ Avoin yliopisto, Ravitsemustieteen perusteet
  47. ↑ D-vitamiinin lähteet. Fineli, THL
  48. ↑ Markku Saksa, Maistuuko suklaa parsakaalilla? HS 23.3.2009.
  49. ↑ Kansanterveyslaitos: D-vitamiinivalmisteiden uudet käyttösuositukset 2003. Kansanterveyslaitos. Viitattu 16.10.2008.
  50. ↑ a b Valtion ravitsemusneuvottelukunta: Terveyttä ruoasta! Suomalaiset ravitsemussuositukset 2014 2014. Valtion ravitsemusneuvottelukunta. Viitattu 16.5.2014.
  51. ↑ Pohjoismainen suositus korottaa päivittäistä D-vitamiinin määrää, Helsingin Sanomat 4.10.2013.
  52. ↑ European Food Safety Authority (EFSA): Upper intake levels reviewed for vitamin D and calcium 27.7.2012. EFSA. Viitattu 6.8.2012.
  53. ↑ Duodecim 2005;121:1749–54, D-vitamiini – monivaikutteinen hormoni, s.5/6
  54. ↑ Hathcock, J. N., Shao, A., Vieth, R., Heaney, R.: Risk assessment for vitamin D Am J Clin Nutr 2007 85: 6-18
  55. ↑ Martineau, A. R., Wilkinson, R. J., Wilkinson, K. A. ym. A Single Dose of Vitamin D Enhances Immunity to MycobacteriaAmerican Journal of Respiratory and Critical Care Medicine 2007;176, 208-213
  56. ↑ Martineau, A. R., Wilkinson, R. J., Newton, S. R., IFN-gamma- and TNF-independent vitamin D-inducible human suppression of mycobacteria: the role of cathelicidin LL-37J Immunol. 2007;178(11):7190-8
  57. ↑ Ravitsemuksellinen riskinarviointi (Välimuisti) 19.8.2009. Ktl.fi. Viitattu 2.8.2010.
  58. ↑ Antti Aro: Vitamiinin yliannostus Terveyskirjasto. 4.2.2008. Duodecim. Viitattu 2.8.2010.

Aiheesta muualla

Vitamiinit

A-vitamiini (A) | B-vitamiinit (tiamiini (B1), riboflaviini (B2), niasiini (B3) pantoteenihappo (B5), pyridoksiini (B6), biotiini (B7), foolihappo (B9) syanokobalamiini (B12)
koliini | C-vitamiini (C) | D-vitamiini (D) | E-vitamiini (E) | K-vitamiinit (fyllokinoni (K1), menakinonit (K2) menatetrenoni eli menakinoni-4 (MK-4), menakinoni-7 (MK-7), menadioni (K3), synteettinen (K4), synteettinen (K5) )

Tämä artikkeli on Wikipediasta, johtavasta käyttäjien tuottamasta tietosanakirjasta. Sen sisältöä ei välttämättä ole tarkistettu ammattitoimittajilla (katso täysi vastuuvapauslauseke)

Wikipedia - Lahjoita Wikimedialle

Etsi toista sanaa

Kysy kysymys - mikä tahansa kysymys - Vastaukset.fi-yhteisöltä:


Liittyvät kysymykset

Mikä on kolekalsiferoli?

Suomi Sanakirja .fi   Tietoa   Palaute   Widgetit   English translator   English translator   Kumppanit:   Reseptit   Palkkavertailu
Seuraa:     
Tekijänoikeudet: Wikipedia-artikkeli lisensoitu Creative Commons Attribution/Share-Alike-lisenssillä, käyttää materiaalia artikkelista .