bofori
Boforiasteikolla (eli Beaufortin asteikolla) kuvataan tuulen vaikutuksia. Asteikko soveltuu tuulen nopeuden silmämääräiseen arviointiin.
Boforiasteikon kehitti irlantilainen Francis Beaufort vuonna 1805 toimiessaan Yhdistyneen kuningaskunnan merivoimien palveluksessa. Hänen työnsä perustui samantapaisiin mutta paljon epätarkemmin määriteltyihin varhaisempiin arviointiasteikkoihin, ja hänen versiotaan kehiteltiin myöhemmin edelleen.
Yhteispohjoismaisen päätöksen mukaisesti Ilmatieteen laitos luopui boforiasteikon käytöstä ja alkoi 1. toukokuuta 1976 lähtien merisäätiedotuksissa ilmoittaa tuulen nopeuden metreinä sekunnissa.[1][2]
| Boforia | Nimitys | Tuulen nopeus m/s | Vaikutus maalla | Vaikutus merellä |
|---|---|---|---|---|
| 0 | Tyyni | < 0,2 | Savu nousee pystysuoraan[3] | Peilityyni meri |
| 1 | Hyvin heikko tuuli | 0,3–1,5 | Tuulen suunnan huomaa savun liikkeestä, mutta tuuliviiri ei käänny. | Meren pinnassa pieniä kareita. |
| 2 | Heikko tuuli | 1,6–3,3 | Tuuli tuntuu iholla; puiden lehdet kahisevat; tuuliviiri kääntyy. | Pieniä, lyhyitä, selviä aaltoja, jotka eivät murru. |
| 3 | Kohtalainen tuuli | 3,4–5,4 | Puiden lehdet ja lehvät havisevat; kevyt lippu suoristuu. | Aallonharjat alkavat murtua; silloin tällöin läpinäkyvää vaahtoa aallon harjalla. |
| 4 | Kohtalainen tuuli | 5,5–7,9 | Maasta nousee pölyä ja irrallisia papereita; pienet oksat liikkuvat. | pitkähköjä aaltoja, joiden harjalla valkoista vaahtoa |
| 5 | Navakka tuuli | 8,0–10,7 | Pienet lehtipuut heiluvat. | Aallonharjat kauttaaltaan valkoisina vaahtopäinä; meri kohisee jatkuvasti. |
| 6 | Navakka tuuli | 10,8–13,8 | Suuret oksat heiluvat; puhelinlangoissa suhisee; sateenvarjoa vaikea pidellä. | Aaltojen vaahto leviää; meri kohisee kumeasti. |
| 7 | Kova tuuli | 13,9–17,1 | Puut heiluvat; on vaikea kulkea vasten tuulta. | Aaltojen huiput murtuvat, vaahto järjestyy tuulen suuntaisiksi juoviksi, kohina kuuluu kauas. |
| 8 | Kova tuuli | 17,2–20,7 | Puiden oksat katkeilevat; ulkona liikkuminen vaikeaa. | Aallot pitkiä ja verraten korkeita, vaahto tiheinä tuulen suuntaisina juovina. |
| 9 | Myrsky | 20,8–24,4 | Rakennuksiin aiheutuu pieniä vaurioita (kattotiilet ja savupiippujen hatut irtoavat) | Aallot korkeita ja niiden pärske huonontaa hiukan näkyvyyttä; meri pauhaa. |
| 10 | Myrsky | 24,5–28,4 | Puut irtoavat juurineen, Rakennuksille aiheutuu huomattavaa vahinkoa. | Merenpinta valkoisena vaahdosta; pauhu kovaa ja puuskittaista; pärske huonontaa näkyvyyttä. |
| 11 | Myrsky | 28,5–32,6 | Metsää kaatuu; rakennukset siirtyilevät (erittäin harvoin sisämaassa). | Näköpiirissä olleet laivat katoavat aaltovuorten taakse; koko merenpinta valkoisena. |
| 12 | Hirmumyrsky | ≥32,7 | perinpohjaista tuhoa | koko merenpinta valkoisena, näkyvyys erittäin huono |
Suomessa hyvin harvoin tavattavia hirmumyrskytuulia kuvataan usein Saffirin-Simpsonin hurrikaaniasteikkoa käyttäen, vaikka virallisesti sitä käytetään vain hurrikaanien yhteydessä. Boforiasteikon laajennus voimakkaampiin tuuliin on tehty: tässä asteikossa voimakkaimmat hurrikaanien tuulet ovat olleet luokkaa 23 ja voimakkaimmat tornadot ovat olleet luokkaa 29. Jatkuva boforiasteikko saadaan kaavasta , jossa n on boforilukema ja V = 0,8365 m/s (tuulen nopeus). Tämä ei kaikilta osin pidä yhtä julkaistujen taulukoiden kanssa. Käytännössä kaikki yli 12 boforin tuulet haittaavat ihmistoimintaa niin paljon, että laajennuksen tarkoituksenmukaisuus on kyseenalainen.
Lähteet
- ↑ Juhani Kakkuri: ”Maapallon kaasukehä/Tuuli”, Planeetta Maa, s. 150-151. Helsinki: Ursa, 1991. ISBN 951 9269-56-8. suomi
- ↑ Navigator 1976:4 s.32
- ↑ Artturi Similä. Toivo Vuorela, Artturi Similän sääkirja, WSOY Porvoo 1981, ISBN 951-0-09848-5, sivu 44-45
Tämä artikkeli on Wikipediasta, johtavasta käyttäjien tuottamasta tietosanakirjasta. Sen sisältöä ei välttämättä ole tarkistettu ammattitoimittajilla (katso täysi vastuuvapauslauseke)
Wikipedia - Lahjoita Wikimedialle
Etsi toista sanaa