akava
| Korkeakoulutettujen työmarkkinakeskusjärjestö Akava | |
|---|---|
| Perustettu | 1950 |
| Toimiala | Ammattijärjestöjen keskusjärjestö |
| Kotipaikka | Helsinki |
| Puheenjohtaja | Sture Fjäder |
| Jäsenmäärä | 610 000 |
| Sivusto | akava.fi |
| Jäsenlehti | Akavalainen-verkkolehti, www.akavalainen.fi |
Akava on korkeastikoulutettujen työmarkkinakeskusjärjestö. Sen jäsenkunnassa on sekä palkansaajia että yrittäjiä ja ammatinharjoittajia, mutta myös opiskelijoita. Akavaan kuuluu 37 jäsenliitoa, joilla on noin 610 000 jäsentä.[1] Tuorein Akavan liitto on Suomen Poliisijärjestöjen Liitto (SPJL), joka liittyi Akavaan huhtikuussa 2016.[2] Akava on ay-keskusjärjestöistä toiseksi suurin ja ainoa, jonka jäsenmäärä kasvaa.
Akavalaiset työskentelevät lähinnä esimies-, asiantuntija- ja opetustehtävissä. Akavalaisista 55 prosenttia on suorittanut vähintään ylemmän korkeakouluasteen tutkinnon. Akavan suurimpia jäsenjärjestöjä ovat Opetusalan Ammattijärjestö OAJ (noin 121 000 jäsentä), Tekniikan akateemiset TEK (72 000), Insinööriliitto (70 000), Suomen Ekonomit (52 000) ja Tradenomiliitto TRAL (30 000).[3]
Opiskelijoiden edunvalvonnasta vastaa Akavan hallituksen alainen toimielin Akavan opiskelijoiden valtuuskunta. Akavan opiskelijatoiminta tapahtuu Akavan opiskelijat -nimellä.
Sisällysluettelo
Historiaa
Akavan perustamisen taustalla oli pettyminen aiemmin keskusjärjestönä toimineen Henkisen työn keskusliiton toimintaan.[4]
Järjestö perustettiin 14. joulukuuta 1950 nimellä Akateeminen Yhteistyövaltuuskunta. Tätä edelsi keväästä 1950 toiminut Akateemis-ammatillinen Valtuuskunta. Järjestö rekisteröitiin vuonna 1954 nimellä AKAVA.[5]
12 akateemista ammattijärjestöä perusti 14. joulukuuta 1950 Lakimiesliiton johdolla Akavan. Se edusti tuolloin 12 000 jäsentä. Valtuuskuntaan liittyi vielä kaksi muuta järjestöä, joiden myötä Akavalla katsotaan olleen 14 perustajajärjestöä ja noin 14 000 jäsentä. Ensimmäinen vuosikokous järjestettiin 10. huhtikuuta 1951, jolloin Akavan varsinainen toiminta alkoi. Ensimmäiseksi puheenjohtajaksi valittiin Risto Niini. Vuonna 1954 Akavan jäsenmäärä oli 19 000 ja se rekisteröitiin itsenäiseksi keskusjärjestöksi.[4]
Kahden ensimmäisen vuosikymmenen aikana Akava keskittyi pääasiassa valtion virkamiesten edunvalvontaan. Vuonna 1956 myönnettiin useiden kymmenien prosenttien palkankorotukset ja vuona 1964 säädettiin menettelytapalaki, joka johti lähtötasotarkistusten myötä suuriin palkankorotuksiin. 1960- ja 1970-luvuilla Akavan asema heikkeni yhteiskunnallisen kuohunnan myötä ja akateemisten virkamiesten reaalipalkat laskivat jopa kolmasosan kymmenessä vuodessa. Juhani Salmisen puheenjohtajakaudella Akavaa alettiin kehittää laaja-alaiseksi työmarkkinakeskusjärjestöksi, johon hyväksyttiin vuodesta 1960 sääntömuutoksen myötä akateemisesti koulutettujen lisäksi myös ”erityiskoulutettuja” ryhmiä kuten opistokoulutuksen saaneita insinöörejä ja kansakoulunopettajia.[4]
Rakennemuutoksen ja vuonna 1968 alkaneen noususuhdanteen myötä ammattiryhmien väliset voimasuhteet muuttuivat. Vuosina 1976–1977 toimihenkilöiden määrä ylitti teollisuustyöntekijöiden määrän. Hyvinvointipalveluiden lisääntyminen laajensi julkista sektoria ja muun muassa akavalaisten peruskoulun- ja lastentarhanopettajien määrä kasvoi. Vuosina 1975–1976 Akavan jäsenmäärä kasvoi 66 prosenttia 78 000:sta 130 000:een muun muassa Opettajien ammattijärjestö OAJ:n liittymisen myötä.[4]
Toiminta
Akava sopii tulopoliittiset kokonaisratkaisut sekä muut keskitetyt työmarkkinasopimukset, joiden pohjalta jäseniä koskevat palkat ja muut palvelussuhteen ehdot neuvotellaan.
Akavaan kuuluu kaksi neuvottelujärjestöä: julkisella sektorilla Julkisalan koulutettujen neuvottelujärjestö JUKO ja yksityisellä sektorilla Ylemmät Toimihenkilöt YTN. Myös jäsenliitot neuvottelevat sopimuksista.
Jäsenliitot
Nykyiset
Akavaan kuuluu nykyisin 37 jäsenliittoa.[6] Suluissa on mainittu liittymisvuosi. Jos nimi on muuttunut, vuosi on alkuperäisen liittymisen mukaan.
- Agronomiliitto (1950)
- Akavan Erityisalat (vuosina 1972–2004 Akavan Erityisalojen Keskusliitto) (1972)
- Akavan Yleinen Ryhmä AYR (1967)
- Diakoniatyöntekijöiden liitto DTL (1973)
- Driftingenjörsförbundet i Finland DIFF (1976)
- Esimiehet ja Asiantuntijat YTY (1992)
- Insinööriliitto IL (vuosina 2006–2013 nimellä Uusi Insinööriliitto)[7] (1976)
- Kirkon akateemiset AKI (2000)
- Kirkon Nuorisotyöntekijöiden Liitto KNT (2009)
- KTK Tekniikan Asiantuntijat
- Kuntoutusalan Asiantuntijat (2016)
- Luonnontieteiden Akateemisten Liitto LAL (1950)
- Metsänhoitajaliitto (1950)
- Myynnin ja markkinoinnin ammattilaiset MMA (2009)
- Opetusalan Ammattijärjestö OAJ (1976)
- Professoriliitto (1973)
- Päällystöliitto (2009)
- Sosiaalialan korkeakoulutettujen ammattijärjestö Talentia (vuosina 1962–2001 Sosiaalityöntekijäin liitto) (1972)
- Suomen Arkkitehtiliitto (1974)
- Suomen Ekonomit (1977)
- Suomen Eläinlääkäriliitto (1952)
- Suomen Farmasialiitto (1952)
- Suomen Hammaslääkäriliitto (1950)
- Suomen Lakimiesliitto (1951)
- Suomen Lääkäriliitto (1950)
- Suomen Poliisijärjestöjen Liitto SPJL (2016)
- Suomen Psykologiliitto (1957)
- Suomen Puheterapeuttiliitto (1967)
- Suomen Terveydenhoitajaliitto (2012)
- Suomen Työterveyshoitajaliitto (1974)
- Tekniikan akateemiset TEK (1976)
- Akavan sairaanhoitajat ja Taja (1973)[8]
- Tieteentekijöiden liitto (1962)
- Tradenomiliitto TRAL (1996)
- Upseeriliitto (1952)
- Yhteiskunta-alan korkeakoulutetut (vuosina 1973–2012 Suomen Valtiotieteilijöiden Liitto SVAL, ) (1950)
- Ympäristöasiantuntijoiden keskusliitto YKL (1993)
Entiset
Akavaan on kuulunut aiemmin lukuisia liittoja, jotka on sittemmin lakkautettu tai yhdistetty osaksi suurempia kokonaisuuksia. Monet akavalaisista liitoista ovat lisäksi vaihtaneet nimeään. Osaan näistä kuului vain muutama kymmenen työntekijää.
- Agronomien yhdistys (1950-70) (1975-82)
- Agronomivirkamiehet ja toimihenkilöt (1971-1974)
- Alemman oikeustutkinnon suorittaneiden yhdistys (1954-59)
- Geofyysikkojen Liitto (1955–1993)→YKL
- Geologiliitto (1954–1993)→YKL
- Hallinto-opin kandidaatit (1973-86)
- Helsingin yliopiston opettaja- ja virkamiesyhdistys (1950–75)
- Julkisen hallinnon ekonomit (1968–76)
- Kadettikunta (1952–1958)→Upseeriliitto
- Kansakouluntarkastajien Yhdistys (1964–69)
- Kansalais- ja Työväenopistojen Rehtorit (1957–1960, 1967–85?)
- Kauppaoppilaitosten Opettajain Yhdistys (1964–?)→OAJ
- Kirjastovirkailijayhdistys, Suomen kirjastonhoitajat (1954-66)
- Kirjastonhoitajien Keskusliitto (1967–91)
- Korkeakouluinsinöörien ja Arkkitehtien Keskusliitto KAL (1976–1993)→Tekniikan akateemiset TEK
- Korkeakoulujen Professoriliitto (1973)→Professoriliitto
- Kotitalouden Kandidaatit (1954–77)
- Koulujen Musiikinopettajat (1962–70)
- Kuvaamataidonopettajain liitto (1956–?)
- Käsityönopettajien Liitto (1963–?)
- Museoalan ammattiyhdistys (1961-1975)
- Museoalan ammattiliitto (1976)
- Oppikoulunopettajien Keskusjärjestö (1967–72)
- Oulun yliopiston opettaja- ja virkamiesyhdistys (1969–71)
- Sibelius-Akatemian Opettajat ja Virkailijat (1968–?)
- Sosiaalihuollon Aluehallinnon Viran- ja toimenhaltijain Yhdistys (1965–71)
- Suomen Kanttoriurkuriliitto (1973-2005)
- Suomen Kemistiliitto (1950–2000)→Luonnontieteiden Akateemisten Liitto
- Suomen Kirkon Pappisliitto (1950–2005)
- Suomen Kirkon Sisarliitto (1973-90)
- Suomen Matemaatikko- ja Fyysikkoliitto (1962–1983)→TEK
- Teknilisten Oppilaitosten Opettajiain yhdistys (1961-88)→OAJ
- Tieteenharjoittajain liitto (1962-70)
- Suomen Naisteologiyhdistys (1967–69)
- Suomen Voimistelunopettajaliitto (1958–)→OAJ
- Tampereen yliopiston opettaja- ja virkamiesyhdistys (1965–71)
- Tampereen yliopiston henkilökuntayhdistys (1972-79?)
- Teknillisen korkeakoulun opettaja- ja virkamiesyhdistys (1950–)
- Terveystieteiden akateemiset johtajat ja asiantuntijat (2001; vaihtoi nimensä 2016)
- TV-Ohjaajat ja Toimittajat (1967–71)
- Valtion alueellisen sivistyshallinnon virkamiehet →AEK
- Valtionoppikoulujen Opettajaliitto (1950–?)→OAJ
- Varanotaarit (1953–?)
- Vesi- ja Kalatalousmiehet (1962–1980)
- Vesi- ja Kalatalousalan ammattijärjestö (1981-?)
- Yhteiskunnallisen korkeakoulun opettaja- ja virkamiesyhdistys (1962-65)
- Yksityisoppikoulunopettajain Yhdistys (1950–?)→OAJ
- Yleisarkistojen Virkamiesyhdistys (1956–?)
- Yliopistojen ja korkeakoulujen lehtorien liitto (1970–?)→OAJ
- Ympäristöalojen ammattijärjestö (?–1993)→YKL
Puheenjohtaja
Akavan puheenjohtaja on ollut vuodesta 2011 Sture Fjäder. Hänet valittiin ensimmäiselle nelivuotiskaudelle 25. toukokuuta 2011 Suomen Ekonomiliiton ehdokkaana.[9] Fjäder valittiin jatkokaudelle 26. toukokuuta 2015.[10]
Kaudella 2016–2017 Akavan hallituksen varapuheenjohtaja on Olli Luukkainen (OAJ).[11]
Entiset puheenjohtajat
Hallituksen puheenjohtajat
- Risto Niini, 1951–1956
- Esko Kangas, 1957–1958
- Paavo Kajanoja, 1959–1961
- Kullervo Kuusela, 1962–1965
- Juhani Salminen, 1966–1970
- Aulis Eskola, 1971–1976
Keskusjärjestön puheenjohtajat
- Paavo Ravila, 1954–1956
- Risto Niini, 1957–1965
- Kullervo Kuusela, 1966–1970
- Samuli Apajalahti, 1976–1982
- Raimo Lehtinen, 1982–1991
- Voitto Ranne, 1991–1995
- Mikko Viitasalo, 1995–1999
- Risto Piekka, 1999–2007
- Matti Viljanen, 2007–2011
Lähde[4]
Lähteet
- ↑ Akava Akava.fi. Viitattu 21.8.2016.
- ↑ Poliiseista Akavan tuorein jäsenliitto Akava.fi. 29.4.2016. Viitattu 21.8.2016.
- ↑ Akavan jäsenliittojen jäsenmäärät 14.3.2016. Akava. Viitattu 22.3.2016.
- ↑ a b c d e Akavan historiaa Akava. Viitattu 20.11.2014.
- ↑ Seppo Alhonsuo: Akava, akateemisten keskusjärjestö. Teoksessa Esko Leskinen (toim.) Työmarkkinajärjestöt (Weilin+Göös 1970), s. 95–108.
- ↑ Jäsenjärjestöt Akava. Viitattu 20.11.2014.
- ↑ Virtanen, Sofia: Insinööriliiton paluu – UIL vaihtaa nimensä Tekniikka & talous. 16.12.2013. Viitattu 22.3.2016.
- ↑ Historia - lyhyesti Akavan sairaanhoitajat ja Taja ry. Viitattu 16.9.2016.
- ↑ Sture Fjäder valittiin Akavan puheenjohtajaksi Taloussanomat.fi. 25.5.2011. Viitattu 22.3.2016.
- ↑ Sture Fjäder jatkaa Akavan puheenjohtajana 26.5.2015. Akava. Viitattu 22.3.2016.
- ↑ Akavan hallitus kaudella 2016–2017 Akava. Viitattu 22.3.2016.
Aiheesta muualla
Agronomiliitto - Akavan Erityisalat - Akavan sairaanhoitajat ja Taja - Akavan Yleinen Ryhmä AYR - Diakoniatyöntekijöiden liitto DTL - Driftingenjörsförbundet i Finland DIFF - Esimiehet ja Asiantuntijat YTY - Insinööriliitto - Kirkon akateemiset AKI - Kirkon Nuorisotyöntekijöiden Liitto - KTK Tekniikan Asiantuntijat - Kuntoutusalan Asiantuntijat - Luonnontieteiden Akateemisten Liitto LAL - Metsänhoitajaliitto - Myynnin ja markkinoinnin ammattilaiset MMA - Opetusalan Ammattijärjestö OAJ - Professoriliitto - Päällystöliitto - Sosiaalialan korkeakoulutettujen ammattijärjestö Talentia - Suomen Arkkitehtiliitto SAFA - Suomen Ekonomit - Suomen Eläinlääkäriliitto - Suomen Farmasialiitto - Suomen Hammaslääkäriliitto - Suomen Lakimiesliitto - Suomen Lääkäriliitto - Suomen Psykologiliitto - Suomen Puheterapeuttiliitto - Suomen Terveydenhoitajaliitto - Suomen Työterveyshoitajaliitto - Tekniikan akateemiset TEK - Tieteentekijöiden liitto - Tradenomiliitto TRAL - Upseeriliitto - Yhteiskunta-alan korkeakoulutetut - Ympäristöasiantuntijoiden keskusliitto YKL
Aito HSO - Akateemisten Järjestötoimitsijoiden Liitto AJT - Arkistoalan ammattiyhdistys - Hallintonotaarit - Kihlakunnanulosottomiehet - Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksen henkilökuntayhdistys - Kuntien asiantuntijat - Kumula - Käännösalan asiantuntijat KAJ - Merenkulkuopistojen opettajainyhdistys - Museoalan ammattiliitto - Nuoriso- ja Liikunta-alan asiantuntijat - Opetushallinnon akateemiset toimihenkilöt - Pelastushallinnon Virkamiehet - SPECIA - Asiantuntijat ja ylemmät toimihenkilöt - Suomen Geronomiliitto - Suomen Restonomit - SURE - Suomen Suuhygienistiliitto SSHL - Suomen Toimintaterapeuttiliitto - Suomen Urheilujärjestöjen Johtavat Toimihenkilöt - Suomen Verotarkastajat SVT - Suomen Viittomakielen Tulkit - Taide- ja kulttuurialan ammattijärjestö TAKU - Valtion alueellisen sivistyshallinnon virkamiehet VSV - Viestinnän asiantuntijoiden ammattijärjestö Viesti
Tämä artikkeli on Wikipediasta, johtavasta käyttäjien tuottamasta tietosanakirjasta. Sen sisältöä ei välttämättä ole tarkistettu ammattitoimittajilla (katso täysi vastuuvapauslauseke)
Wikipedia - Lahjoita Wikimedialle
Etsi toista sanaa