taa

Esimerkit

"Ja jos rupeisin kertomaan kaikista tepposista, joita iloinen sudenpentu hauskuudeksemme suoritteli, - jos muistelisin miten nuori karhu riitaantui karitsaansa suojelevan uuhen kanssa, miten se nousi takajaloilleen ja juhlallisesti käveli vuonaa peloittamaan, mutta sai tältä sellaisen pöksäyksen vatsaansa, että kellistyi istuvilleen ja nolona kääntyi pois koko yrityksestä, - jos luettelisin osankin niistä kujeista, joita ovela apina teki opittuaan matkimaan lattianpesua ja kirjoitusmusteen käyttämistä erinäisten viirujen vetämiseksi pulpetilla oleviin paperiarkkeihin oikealla kirjoitussulalla, jota osasi pistää korvankin taa, - jos vielä mainitsisin mustan karhun karkuretkestä Nevan jäälle, säikähdyksestä ja nopeasta kotiinpaluusta, ja vielä monen monista muista yhtä hauskoista tapauksista, eivät muistelmani milloinkaan loppuisi."

"Ja todella kuu hauskasti hyppeli seipäitten ylitse, puikkelehti puiden välitse, katosi joskus näkymättömäksi tiheän metsikön taa, mutta kun jouduimme taas aukeamalle, niin eikös ollutkin ennättänyt juuri samalle paikalle ja rientänyt jälleen mukanamme! Tämä oli kaikki hyvää ja hauskaa, mutta mitä varten sen johdosta ruveta selittelemään perspektiivioppia, vertailemaan välimatkoja meistä kuuhun ja meistä aitaan, ikäänkuin asia ei olisi jo aikaa sitten selvä, koska minä olen omin silmin nähnyt seipäitten juoksevan Pietariin, mutta kuun matkustavan mukanamme tuntemattomaan pimeyteen? Minkä tähden ylimalkaan muuttua noin herttaisen puheliaaksi kohta kun tulee kysymys tähtitieteellisistä välimatkoista ja niiden mittauksista? Minkä vuoksi jälleen hermostua, kun minä, jotakin sanoakseni minäkin, kysäisin onko kuussa ihmisiä tai edes hiiriä? Miksi ruveta kertomaan, että heillä Suomessa on sananlasku, joka kuuluu: hyvää päivää - kirvesvartta, ja joka merkitsee, että minä olin sanonut jotakin asiaan aivan kuulumatonta ja keskustelusta poisjohtavaa? Ajatteleeko siis Aleksander - ja hän ei muuta teekään kuin vain ajattelee - ajatteleeko hän aina vain tähtiä ja taivaan mittauksia? Eipäs! Nyt juuri hän alkaa puhua ihan toisesta, semmoisesta missä on väriä ja lämpöä."

"Näin hänestä kauniita, liikuttavan helliä unia, ja kun oopperasta tultua hänen huoneensa valkoisten huntu-uutimien taa syttyi yölampun valo, oli minusta elämä saavuttanut ylimmän runollisuutensa."