suku

suku

substantiivi

  1. sosiaalinen ryhmä, joka jakautuu äidin ja isän sukulaisiin sekä lapsiin

  2. biologia|taksonomia tieteellisen luokittelun taso, johon kuuluu samankaltaisia lajeja

  3. kielitiede joissakin kielissä lähinnä nominien suvullista jakoa tarkoittava termi, joka voi käydä ilmi esimerkiksi sanan artikkelista, kieliopillinen suku

Esimerkkejä suku sanan käytöstä:

Maija Meikäläinen [[on#Finnish|on]] omaa sukua[[-nsa|an]] Mäkelä.

Koko heimo ja lähisukulaiset muodostavat 'suvun' laajasti katsottuna.

Varpunen ja pikkuvarpunen kuuluvat varpusten 'sukuun'.

Joidenkin kielten sanat jakautuvat 'sukuihin'.

Sanan alkuperä

sukulaissanat viro sugu, pohjoissaame sohka. Englanniksi sex, race, kind, sort; family

Katso myös: vaakuna, maskuliini, feminiini, kalla, nata

Liittyvät sanat: heimo , klaani , lahko

Synonyymisanakirja

suku

  1. kieliopillinen suku, sukulaiset, klaani, fratria.

Lisää synonyymejä Synonyymit.fi:ssä

Slangisanakirja

  • fiilaa: sukupuoliyhteydessä, olla : "Höyläten ja fiilaten"

  • häntyri: sukupuolisesti aktiivi mies

  • häntä-veikko: sukupuolisesti aktiivi mies

  • klaani

  • kuppala: sukupuolitautisairaala

  • seksy: sukupuolista kiinnostusta herättävä

  • sexy: sukupuolista kiinnostusta herättävä

  • sillee, on: sukupuoliyhteydessä : Ootsä ollu Lissun kans sillee?

  • suklaa : Tuotsä mulle sukuu?

  • vieraissa, käy: sukupuolihteydessä ei-vakituisen kanssa : Kävin vieraissa ku muija ei antanu.

  • öpnaa: sukupuoliyhteydessä "neitsyen" kanssa

Sanonnat

"Suku on pahin."

Riimisanakirja

suku rimmaa näiden kanssa:

hallitsijasuku, maskuliinisuku, feminiinisuku, keisarisuku, kuningassuku, ruhtinassuku, miessuku, talonpoikaissuku, naissuku

Lisää riimejä

Läheisiä sanoja

suksiside, suksiteline, suksivoide, suku, sukuelin, sukuhaara

Ehdota määritelmää