rikko
rikko
-
jonkin hajoaminen tai epäkuntoon meneminen
-
jokin rikkojen (takso|Saxifraga *) kasvisuvun laji
Sanan alkuperä
sukulaissanat pohjoissaame rihkku. Englanniksi breach
Liittyvät sanat: rikki
Synonyymisanakirja
rikko
-
ruohokasvi, ruohovartinen kasvi, ruoho, rikot, Saxifraga-suku, kultarikko, Saxifraga aizoides, papelorikko, Saxifraga granulata, rikko', Saxifraga hypnoides.
Käännökset
Slangisanakirja
-
mäsäksi, lyö: rikkoa : Broidi löi sen dörtsin ihan mäsäks.
-
panna atomeiks: rikkoa perinjuurin
-
spragaa: rikkoontua / luhistua kasaan
-
sönraa: rikkoa
-
söntraa: rikkoa
Riimisanakirja
rikko rimmaa näiden kanssa:
haarikko, parlamentaarikko, europarlamentaarikko, raajarikko, rajarikko, karikko, vararikko, varikko, takavarikko
Läheisiä sanoja
rikkiviisaasti, rikkiviisas, rikkiviisaus, rikko, rikkoa, rikkoja
Kysymykset Vastaukset.fi:ssä
Mitä tarkoittaa keli rikko ?
Mitä tarkoitta keli rikko ?
Mikä on primaarinen nivel rikko ?