penger
penger
substantiivi
-
maa-aineksen muodostama valli, pato
-
verraten jyrkkä törmä t. reuna; myös rinteessä oleva kapeahko tasanne
-
pientare
-
liikenne maantien laidassa, pientareen ulkopuolella sijaitseva, mahdollisesti kulkukelpoinen kapeahko alue, joka erottaa tien sitä ympäröivästä maastosta
Esimerkkejä penger sanan käytöstä:
'Penkereitä' rakennetaan viljelysmaiden kuivaamiseksi ja tulvavesiltä suojaamiseksi.
Istahdin ojan 'penkereelle' levähtämään.
Katso myös: penkere, pengermäinen, pengerrys, kiveys, pengertää
Liittyvät sanat: rinne
Synonyymisanakirja
penger
-
alusta, perusta, piennar, valli, penkka.
Käännökset
Slangisanakirja
-
Pengis: Pengerkatu (katu Hgin Kalliossa) : Pengis vitoses oli ennen slurkkila.
Riimisanakirja
penger rimmaa näiden kanssa:
suojapenger, rantapenger, tiepenger, jokipenger, tienpenger, laaksopenger
Läheisiä sanoja
penetraatio, penetranssi, penetroida, penger, pengeristutus, pengerluiska
Keskustelu
synonyymit: Penkere nimetön 25.4.2011
penger on hieno sana nimetön 9.1.2013