paakku

paakku

substantiivi

  1. irtonaisesta aineesta muodostunut kokkare, möhkäle

Sanan alkuperä

see pakka. Englanniksi pack

Katso myös: kimpale, köntti, kokkare, möykky, rae

Synonyymisanakirja

paakku

  1. kokkare, möykky, pallukka, savikokkare, kimpale, möhkäle, klimppi, klöntti, klöntti, klimppi.

Lisää synonyymejä Synonyymit.fi:ssä

Riimisanakirja

paakku rimmaa näiden kanssa:

multapaakku, lumipaakku, juuripaakku, savipaakku

Lisää riimejä

Läheisiä sanoja

paahtovanukas, paahtua, paakari, paakku, paakkuinen, paakkutaimi

Ehdota määritelmää