loukko
loukko
substantiivi
-
syrjäinen paikka tai seutu, perukka, nurkka, kulmakunta
-
huoneen nurkkaus
-
virheellisesti loukku (epämiellyttävä tai mahdollisesti vaarallinen paikka, josta ei pääse pois)
Esimerkkejä loukko sanan käytöstä:
Silloin vaunun loukosta, herrasmiesten joukosta, hidalgo nyt esiin astuu... (Reino Helismaa: Meksikon pikajuna, 1949.)
Uuninloukosta löytyi sopiva oleskelusoppi.
Sanan alkuperä
kantaurali lowkke; sukulaissanat karjala loukko, unkari lyuk (kolo). Englanniksi pit, hollow
Katso myös: kolkka (2), nurkka
Liittyvät sanat: loukas
Synonyymisanakirja
loukko
-
perä, ontelo, kulma, perukka, lokero, nurkka, soppi, maanääri, perukka, seutu.
Käännökset
Riimisanakirja
loukko rimmaa näiden kanssa:
joukko, katselijajoukko, valitsijajoukko, katsojajoukko, poikajoukko, kasakkajoukko, palkkajoukko, roskajoukko, osajoukko, kantajoukko
Läheisiä sanoja
loukkaantua, loukkaus, loukkautua, loukko, loukku, loukuttaa