kiille

ryhmä silikaatteihin lukeutuvia mineraaleja, joille on yhteistä yksi erittäin etevä lohkosuunta, mistä syystä kiilteet lohkeavat helposti ohuiksi läpikuultaviksi liuskoiksi. Kiilteiden kidejärjestelmä on monokliininen, ja niiden kiteet ovat muodoltaan kuusikulmaisia liuskaryppäitä. Kiilteistä yleisin on biotiitti eli musta kiille, josta tunnetaan myös muunnos nimeltä vermikuliitti
sama kuin hammaskiille
kiiltäväksi tekevä aine, erityisesti huulikiille

Liittyvät sanat: biotiitti

Synonyymisanakirja

englanti	luster mica enamel
ranska	mica (m), émail (m)
saksa	Glimmer (m), Zahnschmelz (m), Schmelz (m), Steinkohle (f)
kreikka	μαρμαρυγίας (m), αδαμαντίνη (f)
italia	mica (f), smalto (m)
venäjä	слюда́ (f), эма́ль (f)
puola	szkliwo (m)
ruotsi	emalj

kiille rimmaa näiden kanssa:

huulikiille, hammaskiille