karike
karike
substantiivi
-
metsän puista pudonneiden neulasten, lehtien, käpyjen, kuoren ja muun sellaisen materiaalin muodosta kerros maanpinnalla, joka lahoaa vähitellen kangasturpeeksi ja mullaksi
Synonyymisanakirja
karike
-
kantotuoli, poikue, pesue, roska, kuivike, roskata, poikia, pentue, runt.
Käännökset
Valitse kieli▼
afrikaansalbaniaarabiabulgariaenglantiespanjagaliciaHaitian Creolehepreahindihollantiiiriindonesiaislantiitaliajapanijiddiškatalaanikiinakoreakreikkakroatiakymrilatvialiettuamakedoniamalaijimaltanorjapersiaportugalipuolaranskaromaniaruotsisaksaserbiaslovakiasloveniaswahilitagalogtanskathaitsekkiturkkiukrainaunkarivalkovenäjävenäjävietnamviro
englanti |
puhekieltä litter (gloss) |
saksa | Streu (f), Bodenstreu (f) |
puola | ściółka (f) |
Läheisiä sanoja
karibu, karies, karikatyyri, karike, karikekerros, karikko