julkisoikeus
julkisoikeus
substantiivi
-
oikeustiede oikeustieteen klassisessa jaottelussa toinen haara, joka tutkii julkista valtaa käyttävien toimijoiden (esim. valtion ja kuntien) ja yksityistä valtaa käyttävien toimijoiden (esim. luonnollisten henkilöiden ja yritysten) välisiä oikeussuhteita
Esimerkkejä julkisoikeus sanan käytöstä:
Klassisessa jaottelussa oikeus erotellaan 'julkisoikeuteen' ja yksityisoikeuteen, koska ensimmäinen tutkii maan sisällä julkista valtaa käyttävien eli esimerkiksi valtion ja kuntien oikeussuhteita yksityisiin toimijoihin eli esimerkiksi kansalaisiin ja yrityksiin. Jälkimmäinen tutkii sen sijaan yksityisten toimijoiden välisiä oikeussuhteita. Nykyään moni oikeustieteen alalaji ei sijoitu täysin 'julkis'- eikä yksityis'oikeuteen', koska siinä on piirteitä kummastakin.
Käännökset
| englanti |
public law |
Riimisanakirja
julkisoikeus rimmaa näiden kanssa:
oikeus, valtio-oikeus, optio-oikeus, avio-oikeus, etuajo-oikeus, lakko-oikeus, kirkko-oikeus, vaitiolo-oikeus, vero-oikeus, veto-oikeus
Läheisiä sanoja
julkisivulautakunta, julkisivutiili, julkisoikeudellinen, julkisoikeus, julkissektori, julkistaa