imperatiivi

imperatiivi

  1. (taivutus: imperatiivi/a, -ssa jne.) (Kielitiede) käskyä tai toivomusta ilmaiseva verbin tapaluokka, käskytapa (esim. muodot ota, tapahtukoon, lähtekää ).

Taivutus
yks. nom. imperatiivi
yks. gen. imperatiivin
yks. part. imperatiivia
yks. ill. imperatiiviin
mon. gen. imperatiivien
mon. part. imperatiiveja
mon. ill. imperatiiveihin

Synonyymisanakirja: imperatiivi

imperatiivi

  1. käskytapa.

Katso synonyymisanakirja

Riimisanakirja: mikä rimmaa 'imperatiivi' sanan kanssa?

imperatiivi rimmaa näiden kanssa:

  1. ablatiivi, akkusatiivi, allatiivi, appellatiivi, datiivi, elatiivi, fiksatiivi, illatiivi, indikatiivi...

Katso riimisanakirja

Englannin sanakirja: imperatiivi

imperatiivi englanniksi

  1. (lb) imperative

Katso imperatiivi englanniksi

Käännökset: imperatiivi

imperatiivi

Mainittu sivuilla

imperatiivinen
optatiivi
käskytapa

Läheisiä sanoja

immyt
impata
impedanssi
imperatiivi
imperfekti
imperialismi