halla

halla

  1. tilanne, jossa ilman lämpötila laskee kasvukauden aikana maanpinnan tuntumassa – tarkemmin alle kahden metrin korkeudella – alle nollaan celsiusasteeseen

Sanan alkuperä

salna, baltialainen (latvia, liettua, muinaispreussi); sukulaissanat Ltv salna. Englanniksi frost

Katso myös: mustuttaa, yökylmä, asua, uhka, polttaa

Liittyvät sanat: yöpakkanen

Synonyymisanakirja

halla

  1. pakkanen.

Lisää synonyymejä Synonyymit.fi:ssä

Sanonnat

"Jos ei pauku Paavalina eikä kylmä kynttelinä, niin on halla heinäkuussa, talvi keskellä kesää."

"Jos on usva uunna vuonna, niin on halla heinäkuussa."

Riimisanakirja

halla rimmaa näiden kanssa:

vereslihalla, syyshalla, uhalla

Lisää riimejä

Läheisiä sanoja

halkosaha, halkotarha, halkovaja, halla, hallainen, hallamittari

Ehdota määritelmää