ego
ego
substantiivi
-
psykologia yksi persoonallisuuden osa psykoanalyysin persoonallisuusnäkemyksessä: minä
-
arkikieltä käsitys itsestä, minuuskuva
Esimerkkejä ego sanan käytöstä:
AP:lla vaikuttaisi olevan ylipaisunut 'ego' ja ylemmyysfantasioita, jotka hänen pieni päänsä on kehittänyt kompensoidakseen huonoa itsetuntoa. (nettikeskustelua)
Liittyvät sanat: egomet
Synonyymisanakirja
ego
-
itse, minuus, minä, egotismi, itsekeskeisyys, já.
Käännökset
Valitse kieli▼
afrikaansalbaniaarabiabulgariaenglantiespanjagaliciaHaitian Creolehepreahindihollantiiiriindonesiaislantiitaliajapanijiddiškatalaanikiinakoreakreikkakroatiakymrilatvialiettuamakedoniamalaijimaltanorjapersiaportugalipuolaranskaromaniaruotsisaksaserbiaslovakiasloveniaswahilitagalogtanskathaitsekkiturkkiukrainaunkarivalkovenäjävenäjävietnamviro
englanti |
ego
minä
(senseid)the self, especially with a sense of self-importance 1954, Calvin S. Hall, “A Primer of Freudian Psychology” (l) puhekieltä (l) (l), self I; first person singular personal pronoun, nominative case ''w:Heauton Timorumenos|Heauton Timorumenos (“The Self-Tormentor”) by w:Terence Publius Terentius Afer *4th century, w:St Jerome|St Jerome, w:Vulgate Vulgate, TobitEtymology 1|Tobit 3:19 eglantine smaržlapu roze (l) (gloss) puhekieltä (l) (gloss) |
Läheisiä sanoja
efektiivisesti, efektiivisyys, efesolaiskirje, ego, egoismi, egoisti